|
Post by langennut on Sept 27, 2008 22:31:43 GMT 2
Roku
Sade sai heinikon heinät painaviksi. Ne juuttuivat turkkiin, ja painautuivat masentuneena aina vain alemmas, rankkasateen yltyessä. Heinikon seassa näkyi vain korvanpäät, kun pieni Minchia pentu taivalsi väsyneenä. Sade oli inhottavan kylmä, eikä tuntunut koskaan loppuvan. Taivas oli harmaa, ja rankkasade sai kaiken näyttämään niin tyhjältä. Heinät olivat taipuneita. Pieni uros ei päässyt mihinkään suojaan, ja hän haistoikin sateen keskellä jonkin lähestyvän, vaikka ei nähnyt mitään. "Kuka siellä?" Uros kysyi melko kovaa, kovaäänisen ropinan keskellä.
|
|
|
Post by lickke on Sept 27, 2008 22:43:36 GMT 2
Lilian oli päätynyt rankkasateen keskelle, kaiken lisäksi keskelle heinikkoa. Eikä heinikossa nähnyt milloin oli astumassa kuralammikkoon, milloin jonkun eläimen jätöksiin. Kohta kuului hento 'pläshh' ääni, kun Lilin tassu painui johonkin lämpimään ja pehmeään. "IUHHH!", koirasusi huudahti järkyttyneenä ja hieroi likaista tassuaan kosteaan ruohoon ja luikki nopeasti syvemmälle ruoho alueelle. Miten minä tännekkin päädyin?, tyttö mietti ja katsoi ympärilleen kuin etsien jotain. Vihdoin jokin pieni olento päätyi eriväristen silmien katseeseen. Neiti tuhahti kärsimättömänä ja alkoi loikkien ja likoja väistellen hyppiä kohti sitä liikettä. Pian hän erotti jonkin pienen. Äh, kuitenkin joku ruipelo nulikka, josta ei ole mitään hyötyä, Minchia ajatteli ja irvisti inhoten. Kuitenkin, ei hänellä valinnan varaa ollutkaan. "Mhh...", neiti aloitti "missä minä olen?", hän jatkoi vastahakoisesti.
|
|
|
Post by langennut on Sept 27, 2008 22:52:54 GMT 2
Roku
Roku katseli toista ihmeissään. "hmh. No, yleensä se tiedetään itse" Hän sanoi, mutta jatkoi vielä "En kyllä loppujenlopuksi tiedä itsekkään." Roku murahti, käveli eteenpäin, ja huomasi yhtäkkiä kiven edessään. Maa oli muuttunut kuraiseksi, ja hän nousi matalalle kivelle ja ravisteli itseään. Sitten hän katsoi toista ja kysyi: "Kuka olet?"
|
|
|
Post by lickke on Sept 27, 2008 22:59:13 GMT 2
Lil hymähti kuin säälien mukamas pentua, itseään se vain sääli. "No sen ei tuollaiselle nulikalle pitäisi kuulua?", tyttö tokaisi ja näytti hetken kuin tuo kuolisi mieluummin kuin juttelisi tuollaiselle kuraiselle pennulle. Pennun päältä lensi hieman kuraa neitimme päälle. "Varoisit hieman senkin räkänokka, tarvitse muita kastella!", narttu huudahti ärähtäen ja katsoi murhaavasti pentua.
//Lyhyt lyhyt//
|
|
|
Post by langennut on Sept 27, 2008 23:14:09 GMT 2
Roku
Roku alkoi todella ärsyyntyä. "Mikä ihme sinua vaivaa? Täällä sataa joka tapauksessa. Älä puhu, jos et halua että sinulle puhutaan!" Pentu sanoi ärsyyntyneenä ja istui kivelle. Sade hieman rauhoittui, mutta lähti sitten taas rankemmin. Että toinen osasi olla ärsyttävä. Niin ärsyttävä. Roku huokaisi. "On siinäkin tyttö.. kauhean raivostuttava" Roku mutisi ääneen. Toinen joko kuuli tai ei, Rokua ei kiinnostanut yhtään. Roku rapsutti vähän takajallaan korvantakaa, ja kuunteli sitten, mitä oinen teki.
|
|
|
Post by lickke on Sept 27, 2008 23:25:51 GMT 2
"Anteeksi vain, minua ei vaivaa mikään. Lukuun ottamatta tätä hemmetin saarta ja sitä hemmetin sairasta ukkoa joka heitti minut laivasta ja sitä hemmetin hiekkarantaa josta heräsin!", neiti ärähti ja sen teki jostain syystä mieli heittää pentu jonnekkin rotkon syvyyksiin ja odottaa kunnes kuuluisi iso pläsh. Hmm, niin ihana ajatus. "Ainiin, ja sitten joku räkänokka pennun nulikka alkaa selvittää minulle minkälainen hänen rahvas mielipiteensä on minusta? Anna olla, et ole mitään sanomaan minulle tuollaista!", Lilianilla keitti pahemman kerran. Asiaa ei parantanut yhtään kuraisen penikan seura. Ei yhtään, tuommoinen ala-arvoinen rääpäle, se se oli neitimme silmissä. "Antaa heittää pentu", susikoira tokaisi tuhahtaen perään.
|
|
|
Post by langennut on Sept 27, 2008 23:31:18 GMT 2
Roku
Roku raivostui ensin kun toinen kehtasi alkaa valittamaan olostaan. Lopuksi hän kuitenkin alkoi nauraa, ihan puhdasta lapsen naurua. Hän nauroi melko pitkän tovin. "Mikäs hovinarri sinä luulet olevasi? Turha alkaa komennella. Minä olen syntynyt tälle saarelle. Ei parane valittaa, kun ei poiskaan pääse, eikö vain? Ajattelisit fiksusti.." Hän virnisti tytölle. Toinen oli tosiaan naurettava, vaikka kyllähän hän vähän sai Rokun pahalle tuulelle. Mutta samalla niin hassu. Niin Roku ajatteli. Hän vosii alkaa tapelal toisen kanssa, tuollaista hän ei arvostaisi tippaakaan.
|
|
|
Post by lickke on Sept 27, 2008 23:36:23 GMT 2
"Mitä sinä muka tiedät fiksusti ajattelemisesta, pentu?", narttu tuhahti. Tuo nauru, se oli niin naurettavan kuuloista. "Osaat varmaan enintään omaa häntääsi jahdata, osuinko oikeaan?", tyttö piikitteli ja virnisti. Hän osasi suurin piirtein arvata mitä poju ajatteli. Lilli yritti tönäistä pojun alas kiveltä ja laittaa tassunsa tuon vatsalle. "Kannattaisi alkaa totella vanhempia, muuten saattaa käydä sinun kaltaisillesi pikku lapsille huonosti..", Lilian tokaisi naurahtaen ja virnisti pilkallisesti.
//joo, ei keksi mitn//
|
|
|
Post by langennut on Sept 27, 2008 23:43:51 GMT 2
Roku
Roku mietti hetken. "Hmm.. Nojaa, ei aki tässä kovin huonosti enää voi käydä" Hän totesi, ja jatkoi hetken päästä: "Eksyin vanhemmistani, ja olen eksyksissää, en ole syönyt kunnolla vähään aikaan. Sinä taas tunnut sen verran säällittävältä, että arvista huolimatta, olet varmaan aina saanut kaiken, minkä haluat, eikö vain?" Roku virnisti ja jatkoi taas. "Olisin ainakin onnellinen, kun on paikka missä elää. Onhan täällä ruokaa, muita koiria ja sellaisia, mutta tuolla asenteella ei menesty" Roku vaihtoi asentoa ja katsoi mietteliäänä jalkojaan sitten hän totesi lopuksi: "Itse kunnioitan vain fiksuja henkilöitä, valitan"
|
|
|
Post by lickke on Sept 28, 2008 10:24:47 GMT 2
Narttu murahti turhautuneesti, ei hänen tarvinnut välittää tuollaisen naperon puheista. "Ehkä minun pitäisi etsiä arvoistani seuraa? Sinä nimittäin et sitä ole.", susikoira tokaisi hieman ivallisesti. "Ja mitäs sinä olet neuvomaan minulle minkälaisella asenteella menestyn? Huh?", tuo penikka ärsytti jo ihan liikaa. "Kunnioitahan niitä fiksuja henkilöitäsi, se ei ole minun syyni että sinä et ymmärrä mistään, mitään, et ikinä, et milloinkaan", Lilian alkoi tympääntyä ja painoi tassunsa taas jonkin eläimen jätöksiin. Voi hyvää päivää, narttu ajatteli, katsoi sitten taaksensa jossa pentu seisoi ja yritti nopealla huitaisulla heittää uroksen päälle sen jonkun eläimen jätöksen, sillä se oli hyvin kosteaa, ja lentäisi aika hyvin kun hän heilauttaa tassuaan.
|
|
|
Post by langennut on Sept 28, 2008 10:38:29 GMT 2
Roku
Roku väisti juuri ja juuri. Hän kuitenkin tipahti selälleen kuraan. "Ollaanpa sitä nyt lapsellisia" Roku sanoi ja ravisteli turkkiaan. "Jos haluat tapella, niin olen valmis" Hän jatkoi, otti paremman asennon kuraisesta maasta ja pysähtyi katsomaan toista. Tappeluista ei tulisi helppo, toinen oli isompi, mutta Roku oli kuitenkin halukas taistelemaan. "Sinä tässä pikemminkin olet se joka ei ymmärrä" Hän totesi vakavasti. Roku huokaisi vielä. Mitähän tästäkin seuraisi?
|
|
|
Post by lickke on Sept 28, 2008 10:45:16 GMT 2
"Lapsellisia? Anteeksi nyt vain", narttu toikaisi ja virnisti pienesti kun toinen kaatui kuraan. "Ahah. Sinun kanssasiko? Ettei vain tulisi pipi?", Lil naurahti ja kääntyi poikaa päin, tuon kurittaminen olisi kyllä kivaa. Mutta entä jos sillä on isä taikka äiti täällä? No, ei ne häntä ihan heti löytäisi. "Jaahas, rupeaakos nulikka isottelemaan?", kastanjan ruskea naurahti, sitten hän alkoi nauraa pilkallisesti. Nopeasti tuo kääntyi taas pois päin pennusta ja oli lähtevinään pois. Sitten tuo nopeasti kääntyi ja hyppäsi kohti pennun kaulaa yrittäen kaataa tuon selälleen maahan ja saaden yhä pitää tuota kaulasta kiinni.
|
|
|
Post by langennut on Sept 28, 2008 10:48:09 GMT 2
Roku
Roku tärisi vähän. Sillä oli kylmä, sillä sateen keskellä myös tuuli oli yltynyt. Toinen hyökkäsi yllättäen, mutta Roku onnistui väistämään, saamalla vain pienen haavan kaulaansa. Hän liukastui ja liukui vähän matkan päähän. "Aika raukkamaista hyökätä tuolla tavalla, mutta minulle käy" Roku tokaisi ja hyppäsi toista kohti, yrityksenään kaataa toinen.
|
|
|
Post by lickke on Sept 28, 2008 10:52:07 GMT 2
Susikoira vain hymähti toiselle. Tuuli yltyi ja narttu luimisti korviaan, oli niin inhottavan tuntuista kun tuuli puhaltaa korvaan. Lilian antoi pennun hypätä itseään kohti, pieni tömähdys, pieni kirpaus. Pentu oli osunut potkurin tekemään isoon haavaan tuon kyljessä. Kirpaus värisytti hieman narttua. Pian tuo yritti napata pennun jalasta kiinni, hellästi ja varovaisesti, tuo ei halunnut aiheuttaa pennun jalkoihin suurta vahinkoa. Jos hän osuisi tuo saisi heitettyä nopealla heilautuksella pentua kaueammas.
|
|
|
Post by langennut on Sept 28, 2008 10:56:56 GMT 2
Roku
Roku tunsi, miten toinen tarttui häntä jalasta. Tyttö lennätti Rokun kauemmas, ja vaikka Roku yritti ottaa jaloillaan maan vastaan, hän liukastui ja kaatui taas. Maa oli iljettävä. Roku ravisteli itseään vähän, ennenkuin loikkasi parilla loikalla takaisin toista kohti. Hän kuitenkin yritti hypätä ensin toisen yli, ja sitten kääntyä ja hyökätä. 'Miksiköhän hän otti vastaan ensimmäisen iskuni, muttei tehnyt sitten muuta kuin heittänyt minut?' Roku ihmetteli mielessään, ennenkuin yritti hyökätä toisen kerran.
|
|