|
|
Post by koji on Jul 14, 2008 19:12:55 GMT 2
Pentu juoksenteli Ranwien Tuhkamaalla. Pienet käpälät olivat aika mustat tuhkasta muuallakin turkissa oli hieman tuhkaa. Ei se kirjava turkkista erotetun pentua Nicoa haitannut. Oli muitakin murheita... Hän oli toissa päivänä saanut tietää, että äitinsä ei enään ollut Minichian alfa. Pentu manasi mielessään isoisäänsä. Pian Nico pysähti ja lösähti makaamaan.
Elämä osasi joskus kusta. Nyt vain oltiin epätärkeä erotetun pentu. Melkein koko muukin suku oli erotettuja... Miten nyt muka voisi hankkia ystäviä itselleen? Ei kukaan halunnut olla erotetun pennun kaveri, jonka koko suku oli erotettuja häpeäpilkkuja. Ainakin pentu niin uskoi.
|
|
|
|
Post by langennut on Jul 14, 2008 19:18:09 GMT 2
Hiroshima
Suurehko koirasusi uros käveli näkymätöntä tietäpitkin eteenpäin. Oli hämärää, ja ja hiukan usavaista, eikä maata tuntunut horisontissa erottavan taivaasta. Donia uros oli varsin väsynyt, hän oli nimittäin kävellyt pitkän matkan päädyttyään lopulta tänne, ranwien alueelle. Hiroshima oli jo miltein kyllästynyt kantamaan suurta kirvestään mukana, sillä jopa hänen jalkojaan uppuneemmat olivat hänen leukansa, hänen kannatellessaan tuota kirvestä, kirvestä nimeltänsä Hono'o. Lopulta Hiro vain tuhahti, istui maahan, ja läsäytti kirveensä tuhkaiselle alustalle, niin että ilmaan lennähti vanhoja, kevyitä lehden murenia. Hiljaisuudessa Uros yski, ja jäi sitten kuuntelemaan, jospa kuulisi oman kaikunsa lisäksi muuta
|
|
|
|
Post by koji on Jul 14, 2008 19:31:57 GMT 2
Nico makasi jonkin aikaa, kunnes kuuli toisia askelia. Pian kuului myös tömähdys, täällä oli joku muukin... Toivottavasti ei kukaan Ranwi, niistä oli jo huonoja kokemuksia. Eikä niitä yhtään enään haluttu. Pentu nousi seisomaan ja lähti tallaamaan hajua kohti. Korvat olivat aavistuksen luimussa.
"Kuka siellä on?" pentu kysyi, yrittäen kuulostaa rohkealta. Vaikka häntä hieman kyllä pelotti.
|
|
|
|
Post by langennut on Jul 14, 2008 19:41:49 GMT 2
Hiroshima
Kun Hiro kuuli ääniä, se tuhahti.
'saakeli, ei hetkeäkään rauhaa. Ja jos se on Ranwikin vielä..'
Donia ajatteli.
"Näyttäydy itse, perhana!" Uros huusi laiskasti takaisin. Se ei juurikaan ollut tappelu tuulella. Tosin ääni, jonka Hiro oli kuullut, vaikutti lapsekkaalta; Jos tappelu syntyisi, olisi ehkäpä helppo voittaa.
|
|
|
|
Post by koji on Jul 14, 2008 20:02:33 GMT 2
Nico astui muutaman askeleen eteenpäin, ja näkikin Hiron paremmin. Kovinkaan lempeältä ei toinen vaikuttanut, ainakaan äänensävystä päätellen. Tai vain huono päivä toisella oli. Arpia toisella näytti olevan.
"Olitko itse niin laiska, ettet viitsinyt itse tulla näkyviin."
Pentu tuhahti urokselle. Olisi se nyt voinut itse tulla esiin. Olihan Nico itse jo juossut pitkän matkan. Laiskaksi näköjään vanhana tulee.
|
|
|
|
Post by langennut on Jul 14, 2008 21:30:53 GMT 2
Hiroshima
Hiro mulkaisi pentua. Kuinka säällittävä. Sitten se painautui makuulle, mutta piti päätä korkealla ja asettaan riittävän lähellä. Uros katseli tutkivasti tulokasta, tokaisten lopulta:
"Et taida kuulua doniaan? Et siltä näytä" Hiroshima puhui halveksuvasti. Oli hyvä opettaa pennulle heti alkuunsa, että se kuului huonoon laumaan. Donia haukotteli kuuluvasti, käänsi päänsä taas pentuun ja tuijotteli tätä silmiin.
|
|
|
|
Post by koji on Jul 14, 2008 21:38:30 GMT 2
"En kuulu."
Pentu tuhahti. Luuliko toinen nyt niin olevansa jotain? Ja pah... Tai, eihän Nico sitä nyt tiennyt, missä arvossa tuo oli. Ei hän nyt kaikkea tiennyt, mutta vaikka olisikin korkeassa arvossa. Ei tarvitsisi silti olla niin...
"Sinä sitten taidat kuulua." kirjava sanoi.
|
|
|
|
Post by langennut on Jul 14, 2008 21:45:48 GMT 2
Hiroshima
Hiro virnisti.
"Niin, taidan olla. Mikäs itse olet? Ranwilta et näytä." Hiroshima puhui melko ystävällisesti, ja se johtui ehkäpä siitä että se oli niin uupunut.
"Sinähän olet vasta pentu. Mitä teet täällä?" Se kysyi hiuka tylsistyneenä, pitäen samalla katseensa kirveessään, jota se liikutti lähemmäs itseään etustensa avulla.
Tuuli pyyhkäisi ohi nostaen ilmaan mustia hiukkasi.
Koko paikak oli ihan kuollut.
|
|
|
|
Post by koji on Jul 14, 2008 21:51:14 GMT 2
"En ole mikään Ranwi." Nico sanoi ja heilautti näkyvästi kahta pientä häntäänsä. Erotettuhan hän oli... Toinen puhui ärsyttävän rauhallisesti ja ystävällisesti. Ainakin pennusta. Outoja nuo Doniat tosiaankin. Nico ei kuitenkaan luottanut yhtään Hiroon.
"Mitä sitten? Ja ei minun tekemiseni sinulle kuulu, senkin papparainen." kirjava sanoi hieman töykeästi. Ei hänen tarvinnut vieraille selittää miksi Ranwien alueella oli. Ei pentukaan nyt udellut keltäkään, miksi he olivat sen ja sen lauman alueella. Pah. Kaikki meni sitten pieleen ja kaikki tuntui myös ärsyttävän.
|
|
|
|
Post by langennut on Jul 14, 2008 21:56:43 GMT 2
Hiroshima
Hiro naurahti.
"En ole vanha" Hän tokaisi.
"Miksi sinä olet erotettu? Mitä pahaa teit? Donioihin et ainakaan enää pääse. " Uros oli tyytyväinen, että toinen ei ollut minchia tai Ranwi, Erotettu oli juuri täydellistä. Donia nousi ylös seisomaan, ja pentu näytti äkkiä paljon pienemmältä. Hito rapsutti hiukan takajalla kirsustaan, ja ravisteli myös turkkiaan, asettaen sen jälkeen vyötärölleen sidottua huivia paremmin. Sitten hän istui kuuntelemaan ja miettimään vastauksia.
|
|
|
|
Post by koji on Jul 14, 2008 21:59:33 GMT 2
Nico luimisti enemmän korviaan.
"En minä ole mitään pahaa tehnyt. Synnyin erotettuna." pentu sanoi, pieni katkeruus kuului äänessä. Hän haluaisi olla jossain laumassa, muttei enään voi. Ei olla koskaan edes oltu... Vain erotettu hylkiönä... Miksi erotettuja piti niin halveksua.
---------------------
Tuli lyhyt, kiire oli.
|
|
|
|
Post by langennut on Jul 15, 2008 14:46:47 GMT 2
Hiroshima
Hiro virnisti, eikä se voinut sille mitään.
"Säällittävää.." Uros sanoi hiljaa, mutta hymyillen samalla.
"Vanehmpasi siis tekivät jotain?" Se jatkoi katsellen toista tuhkaisen pölyn läpi. Sen oli vaikea nähdä toisen silmänsä taki, mutta se erotti kuitenkin pennun.
|
|
|
|
Post by koji on Jul 15, 2008 14:54:43 GMT 2
Nico katsoi Hiroa. Säälittävää? Mitä lie sillä tarkoitti...
"Ei se sinulle nyt kuulu." pentu sanoi. Miksi se nyt kyseli kaikkea? Liika utelijaisuus ei ole hyväksi. Nico mulkaisi Hiroon. Pitäisi turpansa vain tukossa. "Miksi kyselet koko ajan?" kirjava kysyi vuorostaan. Olihan hänelläkin oikeus kysyä. Ei sitä kukaan kieltänyt, ja ei edes pakosti toteltaisi.
Helkuta vie.
|
|
|
|
Post by langennut on Jul 15, 2008 14:58:25 GMT 2
Hiroshima
Hiro katseli toista arvostelevasti.
"Kuulehan sinä, kyselen, koska en halua nähdä mitään minchia tai Ranwi vakoilijoita, mitä ties kuraverisiä." Donian katse pysyi tiukkana, ja se katseli tuota pikku hiljaa ärsyttäväksi ja uppiniskaiseksi käyvää pentua. Miski maailmassa edes pitää oll lapsia.
"mutta, koska sinä olet Pieni, kyvytön erotettu, minun tuskin tarvitsee kysellä enempää" Hiro lisäsi painostaen 'mutta' sanaa.
|
|
|
|
Post by koji on Jul 15, 2008 15:04:26 GMT 2
Nico tuhahti hiljaa. Toisen katse näytti arvostelevalta... Mitä nyt oli arvostelemaan? Pieni kun tosiaan vielä oltiin, ei oikein voitu tehdä mitään. Mutta, entäpä sitten vanhempana... Nico näyttäisi, ettei ole vain tyhmä erotettu... Näettepä sitten.
Joskus aikuiset olivat tosiaan outoja, aina pilkkaamassa näitä pienempiä. Varsinkin erotettuja... Ei se nyt oikeuttanut sitä, että heitä piti pilkata. Ja osahan ei edes voinut sille mitään, että oli syntynyt erotetuksi. Phyh. Kaikki tosiaan aina pilkkasivat...
"Taidat vain itse olla kyvytön, kun noin mollaat." pentu tiuskaisi.
|
|
