Yhteenotto [Tika] //Minchian reviiri//Metsä

[mcromu]

# Syrjäytyspeli
Håh, Tika siis Vilkkuineen tänne *virn*#

Askel. Tuhahdus. Askel. Tuhahdus. Askel. Murahdus. Askel.
Talvi oli jo pitkällä, tai no talvi ja talvi, lunta ei ollut juuri lainkaan. Vain muutamia likaisia nietoksia näkyi vähän väliä, mutta tuskin niistä läjistä enää yhtään lumiukkoa saisi. Tai ei sillä ole väliä. Tira ei ollut tullut tekemään lumiukkoja, ei missään nimessä. Ukko oli mennyt sinne tietystä syystä. Se oli haistanut hänen oman laumansa nykyisen johtajattaren, Vilhelmiinan. Tämä puri hampaitaan yhteen, kun vain ajattelikin sitä typerää narttua, joka oli vienyt sen paikan lauman johtajana. Vihoissaan Tira etsi koko ajan kävellessään Vilkkua. Ukko ei ollut ollut näin raivoissaan sitten sen kerran, kun viimeksi tapasi kelvottoman poikansa.

[Tika]

#Here I come~#

Musta kirsu liikahteli sen kerätessä ympäristön hajuja. Tuoksuun sekoittui metsän puiden talvinen haju, sulavan lumen tuoksu ja... Tira. Minchian alfa hätkähti ja luimisti korviaan. Tämä tästä vielä puuttuikin. Oranssi ei kovinkaan mieluusti tapaisi Tiraa, jonka oli syrjäyttänyt alfan paikalta. Varmaan tuo olisi melko vihainen, ei Vilkku sitä epäillyt lainkaan, olisi tämäkin ollut. Mutta nyt vain ei huvittanut tapella kenenkään kanssa. Narttukun oli muutenkin masentunut, kun pennut olivat juuri lähteneet maailmalle. Miten sellaiset pienokaiset muka voisivat pärjätä julmassa maailmassa. Susi istahti erään puun alle. Jos Tiralla olisi asiaa, se tulisi tänne. Vapaaehtoisesti alfa ei itseään tyrkylle vienyt. Pennut pyörivät vieläkin tämän mielessä häiritsevästi.
'Pitäisi etsiä Onni ja Tinttukin, ja tarkastaa, että ovat kunnossa vielä..'
Miettii Vilkku. Voi niitäkin kahta, mitenköhän ne oikein pärjäsivät?

[mcromu]

Tira etsi edelleen vihoissaan Vilkkua, kunnes äkkäsi sekin sen nartun tuoksun. Eikä toinen tuntunut olevan edes kovin kaukana. Ukko nopeutti tahtiaan, eikä aikaakaan, kun tämä jo näki oranssin pisteen. Ukko hidasti tahtiaan ja lopulta pysähtyi parin metrin päähän toisesta, joka vain makoili rennon oloisena. Tira kurtisti kulmakarvojaan ja hymähti.
"Vilhelmiina." Ukko sanoi ja tuhahti. "Mites äpärät?" Tira jatkoi kuivalla äänen sävyllä, näin tarkoittaen toisen uusinta pentuetta.

#Muah, lyhyt~#

[Tika]

Susi nousi seisomaan Tiran vihdoin saapuessa. Korvat pystyssä narttu silmäili Tiraa, joka selvästikin oli vielä katkera Vilkun vietyä sen paikan alfana.
"Tira"
Toteaa narttu kylmästi. Mitäköhän asiaa tuolla muka olisi. Kysymys yllättää suden. Miten..? Aave. Niinpä tietenkin, sen oli pakko olla ollut Tiran puheilla. Puhunut suunsa puhtaaksi.
"Minä... Ei kuulu sinulle"
Murahtaa Vilkku ärsyyntyneenä. Tästä voisi tulla ongelmia, ja varmaan tulisikin. Ei hyvä. Leuto ilma oli saanut suurimman osan lumista sulamaan, vain muutama läntti lunta näkyi ympäriinsä. Nytkin lämpötila oli pari astetta lämpimän puolella, ja näin outo luonnon käytös keskellä talvea häiritsi suuresti nartun mielenrauhaa.

[mcromu]

Ukko tuhahti pettyneenä, kun toinen ei aikonut kertoa mitään. No, sellaista salaperäisyyttä osaa nartuilta odottaakkin. Juoruavat kaikista, mutta eivät halua mitään itsestään kerrottavan. Samaan ryhmään kuului Vilkkukin, mutta ei Tira juorujen takia sinne asti vaivautunut, ei tietenkään. Se oli tullut ottamaan paikkansa takaisin Minchioiden johtajana.
"Kiinnosti vain." Ukko jatkoi. "Kuulin myös, että niissä pennuissa olisi myös minun vertani. Se kelvoton rakki, Tuskahan on isä?" Tira jatkoi ja korosti 'minun' sanaa. Niin, hänellä oli taas kerran lauma ei-toivottuja lapsenlapsia. Sellaisia huonoja, eivät varmastikkaan pääse elämässään mihinkään. Tira sentään oli päässyt, johtajaksi, mutta menettänyt kaiken. Ja nyt hän ottaisi sen tittelin takaisin ja se ei onnistuisi muuten kuin voittamalla Vilkun.

[Tika]

Susi mulkoili Tiraa vihaisena. Jaha, eli Aave oli ihan kaiken mennyt sepittämään. Selvästi Aave yritti suistaa minchioiden lauman tasapainon raiteiltaan, ja siinä voisi hyvinkin onnistua Tiran avulla. Tira kun oli jo muutenkin katkera Vilkulle.
"Miten kehtaat puhua omasta pojastasi noin!"
Ärähti tämä vihaisena. Ei, Tuskaa ei noin vain mollattaisi tämän kuullen. Pitihän tuolle vastaan sanoa. Samalla narttu ihmetteli, kuinka katkeroitunut Tira tosiaan oli. Vilkku ei voinut ymmärtää tätä asiaa. Miksi kaikki piti kätkeä sydämmeensä, täyttää se vihalla? Alfa kun oli liian hyväsydäminen, eikä ymmärtänyt tuollaista käytöstä.

#Lyhyt#

[mcromu]

Tira hymähti toisen syytösten perään ja käänsi hetkeksi katseensa pois hekottaen pienesti mielipuolisesti. Kohta tämä rajusti nosti päänsä ja antoi katseen porautua toiseen. Ukko hekotti hulluna hetken ja sitten tämä rauhouttui, siis nauramisesta, Tirahan oli edelleen koko ajan raivona. Ukko muuttui jälleen vakavaksi, sulki silmänsä samalla vetäen hiukan henkeä. Sitten tämä avasi silmänsä (kliseisesti) ja tuijotti pistävästi Vilkkua.
"En välitä siitä piskistä pätkän vertaa, eikä hänkään sen kummemmin välitä minusta. Tuskasta on koitunut vain harmia." Tira sanoi välinpitämättömästi. Se tiesi, että tuo typerä narttu ei osannut muuta, kuin välittää ja huolehtia. Vilkun sydän oli täyttä kultaa, Tiran rintaa painoi kivisydän. Ukko haukotteli äänekkäästi. Liikaa puhetta, liian vähän toimintaa.
"Joten siis.." Ruskea aloitti pahaenteisesti. "Eiköhän minun ole jo aika voittaa titteleni takaisin.." Tira jännitti lihaksiaan ja laski päänsä lähtien kiertämään toista. Vilkku oli isompi ja lisäksi susi, mutta Tira ajatteli asian toisen. Tuo ei ollut muuta kuin narttu -parka, jolla oli enemmän sydäntä, kuin voimaa.

[Tika]

Vilkkua kiusasi toisen nauru, mutta naurakoot nyt sitten kun kerran oli nauraakseen. Ilkeä kommentti Tuskasta harmitti narttua, mutta se päätti olla vastaamatta. Eihän sen olisi pakko vastata. Kukaan ei voisi pakottaa... Tiran sanoessa sen ottavan tittelinsä takaisin, tajusi oranssi miksi tuo edes oli tullut tänne. Vilkku oli alfa, ja oli saanut pentuja erotetun kanssa. Siksi tuo varmaan yritti voittaa tämän taistelussa, jolloin pääsisi alfaksi, ja voisi erottaa Vilkun. Susi häkeltyi. Miten tosiaan voisi olla noin kivinen sydän. No, tämä ei aikonut antautua taistelutta. Vaikka Vilkku olikin vain narttu, se oli kyllä kokenut tappeluita, ehkä liiaksikin. Susi jännitti lihaksensa toisen lähtiessä kiertämään tätä. Pää seurasi koko ajan toisen liikkeitä. Vilkku teki päätöksensä nopeasti, ja kääntyi ympäri, jännitti lihaksensa ja loikkasi Tiraa kohden aikeinaan kumota toinen etujaloillansa.

[mcromu]

Tira oli ensin melko tylsistyneen oloinen toista kiertäessään, kun ei oranssi ensin tehnyt elettäkään hyökkäämisestä. Ukon onneksi toinen kuitenkin lopulta hyökkäsi tätä kohti, mutta Tira sai väistettyä.
"Suurenmoista!!" Ukko huusi mielipuolisena väistönsä jälkeen ja tajusi vuoronsa tulleen. Tira loikkasi toista kohti, mutta laskeutuessaan toisen eteen loikkasi uudestaan toisen yli Vilkun toiselle puolelle yrittäen napata narttua hännästä. 'Pian sinulla on näitä kaksi!'

[Tika]

Vilkku ei vaivautunut vastaamaan Tiran huutoon, vaan keskittyi taisteluun. Susi päätyi tassuilleen siihen kohtaan missä Tira oli ollut ja käännähti äkkiä ympäri nähdäkseen toisen. Susi hämmentyi toisen hypätessä tämän yli eikä ehtinyt kääntyä ympäri ajoissa kun tunsi jo toisen hampaat hännässään. Minchia irvisti rumasti ja käänsi eturuumistaan yrittäen tavoittaa hampaillaan toisen kuonon. Korvat luimussa alfa keskittyi taisteluun. Jos tämä saisi toisen kuonosta kiinni, irrottaisi toinen varmasti hännästä.

[mcromu]

Tira repi toisen häntää, kun keran oli saanut siitä kiinni. Tosin tuuheasta hännästä ei paljon muuta irronnut, kuin karvoja ja repimiset loppuivat siihen paikkaan, kun ukko tajusi toisen tarttuneen tämän kuonoon. Kipu sai ukon päästämään toisen hännästä irti, ja tämä murisi. Kuono oli hankala paikka, toisen otteesta oli vaikea päästä irti, mutta ruskea ei lannistunut. Suusta ei ollut juuri nyt mitään hyötyä, Vilkkuhan oli yhä edelleen siinä kiinni. Mutta olihan kunnon koiralla vielä kynnet, ja tämä kohotti tassuaan yrittäen iskeä kyntensä toisen vasempaan reiteen.

[Tika]

Vilkku oli tyytyväinen Tiran irrottaessa otteensa ja puri kovasti kiinni kuonoon. Se tiesi hyvin, että kuono oli paha paikka, eikä silloin voisi suullakaan tehdä mitään. Narttu heilautti hiukan harvenneen häntänsä kauemmas tuosta, eikä ehtinyt väistää Tiran kynsiä. Ne iskivät kovaan ja syvälle. Susi puri kivusta vielä kovempaa toisen kuonosta ennenkuin irrotti ja sylki veret pois suustaan. Minchia ärisi hurjasti.

#Lyhyt -__-#

[mcromu]

Ukko tunsi vihdoin toisen hellittävän ja hellitti itsekkin perääntyen. Toisen hampaat olivat saaneet ukon kuonoon pahaa jälkeä, ja nyt se oli ihan kipeä, mutta hampaille tulisi vielä paljon käyttöä. Tira ei aikonut säästellä nyt ollenkaan, olihan pelissä Minchioiden johtajuus. Ukko lähti suoraan hyökkäykseen, sillä ei ollut mitään menetettävää. Tämä aikoi iskeä Vilkkua kaulaan, kuten oli tehnyt Onni-Aapelillekkin.

#lyhyttä pukkaa~#

[Tika]

Vilkku mulkoili Tiraa, joka perääntyi. Mokomakin...
"Hullu..."
Mutisi susi kuin itsekseen. Se oli varma, että Tira ei aikonut luovuttaa. Tiran lähtiessä hyökkäykseen loikkasi narttu viime hetkellä sivuun ja kääntyi ennenkuin hyppäsi vastaiskuun. Minchia yritti tarrata Tiraa takajalasta niin, että toinen lentäisi nurin. Pitäisi jotenkin saada voitettua Tira, joka tosin näytti siltä, että ei tosiaankaan aikonut hävitä. Se huolestutti Vilkkua, koskaan tiennyt mitä tuo voisi keksiä noin hurjana. Tuuli puhalsi kylmänä ja puski suoraan turkin läpi.

[mcromu]

Tiran isku epäonnistui, ja tämä kirosi mielessään. Ei aikaakaan, kun Vilkku oli jo saanut ukon kaadettua maahan. Tira rojahti ja hiekka pöllysi.
"Sinusta sentään on vastusta, toisin kuin siitä toisesta!" Tira raivosi ja naurahti. Ukko mietti hetken, miten saisi Vilkun irti jalastaan, mutta keksi sitten. Ukollahan oli kaksi takajalkaa, toista voisi käyttää hyödyksi. Tira yritti potkaista vapaalla jalallaan Vilkkua naamaan, että saisi tämän irti. Jos yksi potku ei riittäisi, niin useampi sitten.