Yhteenotto [Tika] //Minchian reviiri//Metsä

[Tika]

Vilkku puri kiinni tuon koipeen. Toisen kommentti hämmensi sutta, joka sai heti peään potkun naamaansa. Minchia irrotti otteensa toisen takajalasta ja perääntyi muutaman askeleen.
"Kuin... Toisesta?"
Kysyi alfa hämmentyneenä ja tuijotti Tiraa. Tämä oli jo jotain uutta. Oliko tuosta tullut joku ihmeen sekopää, joka tappeli ja tappoi huvikseen.
'Mitä ihmettä...?
Oranssi otti vielä muutaman askeleen taaksepäin ja tuijotti Tiraa.

[mcromu]

Tira käytti tilaisuuden hyväkseen ja nousi ylös nopeasti, jonka jälkeen tämä tuijotti hetken narttua silmästä silmään. Ukon kuonosta virtasi vähän verta, ja tämä nuolaisi huuliaan. Toisen ihmettelyt saivat ukon virnuilemaan vain kahta kauheammin ja tämä veti syvään henkeä ennen kuin alkoi puhua.
"Luulitko, että meidän taistelumme rajoittuisi vain sinuun? Minä en epäröi vuodattaa edes kakaroiden verta." Tira selitti epämääräisesti toivoen, että narttu hämmentyisi ja vihastuisi vain enemmän. Tästä taistelusta ei missään nimessä saisi tulla tylsää, joten ukko piti tunnelmaa yllä, "kiltti" kun oli. Samassa tämä jännitti lihaksiaan ja lähti hyökkäämään oranssia kohti. Tällä kertaa Tira oli suunnitellut iskevänsä suoraan toisen kurkkuun kiinni.

[Tika]

Vilkku ihan kauhistui Tiran vastauksesta. Kuka? Susi meinasi lamaantua paikoilleen. Miten ihmeessä Tirasta oli tullut tuollainen... Tappokone? Kamalaa.
"Hullu"
Mutisi minchia ja luimisti korvansa. Toisen hyökkäys tuli hiukan yllätyksenä, ja väistö epäonnistui hiukan. Vilkku tunsi hampaat lavassaan. Susi ärähti kivusta ja vihasta.
"Mitä sinä olet tehnyt?!"
Rähisi alfa.

#Lyhyt ja kökkö -_-#

[mcromu]

#Ahhahahhhah, ai miten niin myöhässä vastaan ^^' Njuu, koulu on verottanut aikaa.. *seliseli* #

Tira murahti epäonnistuessaan. Kurkkuun olisi ollut parempi osuma, mutta kyllä muuallekkin sattuisi joten ukko puri kovempaa toisen lavasta, josta oli saanut kiinni.
"Mitäkö olen tehnyt? Mitä nyt kostoani toteuttanut, sinua vastaan tietysti." Ruskea mumisi ja puri vielä hieman kovempaa, vaikka kuonoon sattuikin. Se ei haitannut, oli tämä kaiken kivun arvoista.
"Siitä teinistä ei ollut kummoisempaa vastusta." Ukko jatkoi ja naurahti ilkikurisesti. Niin, ei Onnista kunnon vastusta Tiralle ollut. Sen penikan aiheuttamiin haavoihin ei Minchia kiinnittänyt enää huomiota, mitä turhia. Ukko tuhahti, perääntyi pari askelta ja riuhtoi toisen lapaa, mistä piti hampaillaan kiinni, ainakin aiheuttaen kunnon verenvuodon.

#Kökköä~#

[Tika]

#Eh, myöhässä ^^' Anteeksi, tämä ei toistu...#

Minchia luimisti ja irvisti kivusta.
"Et... Et ole voinut"
Ärisi Vilkku kauhuissaan Tirasta. Voi ei, mitä oli tapahtunut? Kun Tirasta oli kuitenkin tullut tuollainen kauhea hullu, mitä tahansa olisi vointu tapahtua... Teini? Onni ja Tinttu! Kauhu levisi hitaasti tuon ruumiiseen. Sen rakkaat pennut. Ei, ei se voinut mennä niin. Suden ajatukset keskeytyivät pistävään kipuun kun toinen riuhtoi tämän lapaa. Narttu yritti hampaillaan tarrata minen tahansa mistä sattuisi saamaan kiinni toisesta. Tuuli humisi metsän puissa ontosti.

#Kökkö -__-#

[mcromu]

#Eipä tuo mitää, itelläki menee välillä iha hirveän kauan (jopa kuukausia O.O') #

Ukko irrotti Vilkusta viimein. Jotenkin toinen oli onnistunut saamaan Tiran rintakehästä kiinni. 'Helvetin narttu!' Ruskea karjahti kivusta, mites tästä selviäisi?
"Tajuat siis vihdoin, heh. Luulin, että minun täytyy johdatella ajatuksiasi vielä hetken, ennen kuin oivaltaisit..*huoh*" Tira läähätti ja naurahti perään. Ah, miten suurenmoista. Näin täydellistä(kliseistä xD ) tappelua sai hakemallakin hakea, mutta nyt Tira oli sen löytänyt. Tosin Vilkku pisti enemmän hanttiin, kuin ukko oli suunnitellut, ja sehän ei passannut. Mutta toisen viha oli kyllä tyydyttävää (äläajattelekaksimielisesti!!^^'). Minchia kuitenkin havahtui, kun muisti toisen olevan vielä kiinni itsessään. Tuosta piti päästä eroon. Tira huomasi maassa nyrkin kokoisen kiven ja huiskautti tassullaan sen Vilkkua päin.

EDIT:// #Tää on kiva tappelu :3#

[Tika]

#Heh, kun sanoit tuon että älä ajattele kaksimielisesti, niin heti piti ajatella x)#

Susi puri tiukasti kiinni toisen rintakehään kun siitä sai kiinni. Narttu tunsi lämpimän veren maun suussaan. Minchian silmissä paloi viha, joka oli noussut pintaan tuon kuultua Tiran tappaneen hänen lapsensa. Mutta kumman, Onnin vai Tintun? Se kyllä varmaan selviäisi joskus, mutta yhtä suuri suru valtaisi suden oli kumpi tahansa. Mutta nyt piti vaan keskittyä tappeluun, muuten Tira vielä pääsisi niskan päälle. Oranssi ei huomannut kiveä jonka Tira tassullaan sinkosi tätä kohden, ja saikin siitä kirvelevän osuvan naamaansa, ja pintanaarmun myös. Susi irrotti otteensa ärähtäen kivusta ja perääntyi pari askelta ravistellen samalla päätään.

[mcromu]

Tira peruutti välittömästi, kun kivi sattui osumaan Vilkun ohimoon. Mikä tuuri, ukko oli jo kuvitellut sen menevän ohi ja kaiken menevän pieleen. Ruskea läähätti kumarassa ja tämä lipaisi huuliaan. Kohta.. kohta tämä olisi ohi ja Tira saisi viimein ansaitsemansa paikan johtajana, miten mahtavaa! Kohta ukko lopetti läähättämisen ja nosti päänsä korkealle. Ei pitänyt näyttää toiselle väsymystään, piti olla vahvempi!
"Alat väsyä, Vilhelmiina." Tira virnuili, vaikka oli itsekkin kovin väsynyt, mutta piti sen niin piilossa kuin pystyi. Kohta ukon silmät nauliintuivat kiiltävään yksityiskohtaan nartussa. Riipus. Mikäs hely tuo oikein oli? Kun Tira oikein ajatteli, niin se muisti sillä Donian alfallakin olleen joku tuollainen bling kaulassa. Joku merkki johtajuudesta? Ai tätä nykyaikaa. Tira venytti niskojaan niiden rusahdellessa tahdissa ja sitten tämä jäi tuijottamaan hetkellisesti narttuun. Hetkeäkään epäröimättä ukko lähti taas täysillä juoksuvauhtiin Vilkkua kohti, vaikka jalkoihin jo koskikin kovasti. Ukon määränpään tavoittelu kuitenkin voitti kivun kirkkaasti, joten se ei nyt haitannut niinkään. Tira loikkasi pitkälle oranssia kohti suu ammollaan tähdäten taas kaulaan, mutta nyt sillä oli uusi tavoite. Minchia aikoi repiä riipuksen toisen kaulalta.

#Huh, viimein vastaus : P Sovvy, ku kesti ^^' Tästä lähtien lupaan olla ahkerampi!#

[Tika]

#Njoo~#

Narttu huohotti ja sen ohimoa kirvelsi. Susi tunsi jo alkavansa väsyä. Minchia tuijotti vihaisesti Tiraa.
"Itsehän tuota näytät väsyvän"
Ärähti tämä Tiralle, eikä halunnut myöntää olevansa väsynyt. Eikä liioin sitä, että Tira näytti varsin hyvä kuntoiselta. Vilkku tunsi tassujensa pohjien kostuvan hiestä, ja läähätti. Jännittäminen kun rasitti narttua kovin. Tiran loikatessa kohden Vilkku ei ehtinyt väistää. Se ajatteli liikaa muuta kuin taistelua, ja näin siinä kävi. Minchia ei ehtinyt kuin siirtyä hiukan sivulle, ja odotti jo tuntevansa kivun kaulan sivussa. Kuului vain napsahdus ja riipus irtosi suden kaulasta. Susi tuijotti Tiraa ällistyneenä. Olo tuntui heti tyhjältä, kun riipus oli irti. Kumea murina kohosi tämän sisältä. Vai oli ideana varastaa tämän johtajuus.

[mcromu]

#Anteeksi, ko tämä tulee nyt hypermyöhässä ^^'#

öTira naurahti ja heilautteli omahyväisenä korua pari kertaa ympäri suullaan.
”Hah, vai että minä muka väsynyt. Pystyisin yksin taistelemaan yksin reilusti yli tusinaa sinunlaisiasi samanlaisia hupakoita vastaan, ja tietenkin voittaisin.” Ukko selitti ja virnuili. Toisaalta, sitä ärsytti, että tuo narttu ei suostunut taipumaan itsepäisyydestään. Typerä nainen. Sillä aikaan, kun Tira eleli syrjässä, tuo Vilkku on pilannut Minchian lauman. Nyt ne ovat vain kurittomia räkänokkia, jotka tekevät mitä ikinä lystäävät. Tai eivät tee kauaa, sillä tämä herra kyllä tuo jälleen kuria siihen pilattuun laumaan, kyllä kyllä. Siis heti sen jälkeen, kun ukko on hoidellut Vilkun pois tieltä.
”Tällä helyllä siis on jotain arvoakin sinulle? Ehkä joku tosi tärkeä muisto menneisyydestä?” Tira arvuutteli ja luuli olevansa niskan päällä, kun 'tiesi' korun olevan joku Vilkun muistohely tai jotain. Ei kukaan Tiralle ollut mistään johtajien koruista kertonut, joten ei ukko tästä johtajien blingistä mitään tietänytkään. Minchia ujutti korun itselleen ja päätti pitää huolen siitä, ettei Vilkku enää koruaan saisi. Hely olkoon muistona siitä, kuinka ukko ylivoimaisesti päihitti nartun ja sai takaisin johtajuutensa.
”Noniin, eiköhän lopeteta tämä.” Tira selitti, sillä uskoi nartun olevan jo lopussa. Tosin ei ollut aikaa arvailuun, vaan ukko alkoi kiertämään oranssia virnuillen. Kohta ukko hyppäsi vaakatasoon Vilkkua kohti.

[Tika]

#No eipä tuossa mitään x)#

Vilkku ärisi raivoissaan. Tuohan oli jo törkeyden huippu.
"Turhaan siinä selität"
Rähähti narttu silmät palaen. Susi jännitti väsyneet lihaksensa, mutta ei hyökännytkään. Toisen seuraava lausahdus nimittäin löi tämän ällikällä. Oliko tuo nyt ihan tyhmä? Mutta saman tien oranssi tajusi asian laidan. Tira ei tiennyt johtajien korusta.
'Koru on nyt Tiralla, mutta ainakin saan hyvät naurut...'
Ajatteli Vilkku katkerana. Samassa tämä tosiaankin purskahti nauruun, katkeraan ja raivoa pursuavaan nauruun.
"Muistohelypä tosiaankin!"
Ärähti tämä, muttei kertonut asian oikeaa laitaa. Tira kieriskelköön epätietoisuudessa. Toisen lähtiessä kiertämään tätä, oli narttu varuillaan. Vaikka tämä olikin väsynyt, jaksoi Vilkku sentään olla valmiustilassa. Niinpä toisen hyökätessä hypähti susi pois toisen ulottuvilta, juuri ja juuri karkuun päässen. Joka paikkaa särki, eniten särki ohimoon.

[mcromu]

"Aika hyvin muute lupasin viime viime viestis, et lupaan olla ahkerampi ja sit heti perään yli kuukauden jumitus x) ^^' #

Mitä ihmettä?
Mitä, mitä tuo narttu oikein nauroi? Oliko tilanne jotenkin hauska? Oliko Tira jotenkin huvittava ilmestys? No jaa, Vilkulla viiraa päässä, epätoivo varmaan saa nartun nauramaan. Kyllä, sen täytyi olla oikea vastaus.
Ukon hyökkäys meni mönkään. Oranssi oli vielä kerennyt väistää. Mahdotonta, sen voimien täytyisi olla jo lopussa, vai? Tira murahti, jarrutti maahan kynsillään ja kääntyi huterasti narttua kohti. Taistelu ei ollutkaan vielä ohi. No, ei se mitään, toiminta pitäisi ukon kiinnostuneena 'peliin'. Tiraa kuitenkin härnäsi mielessä vieläkin Vilkun jotenkin ilkikurinen nauru. Miksi ihmeessä se oli nauranut? Tira, Tira, Tira, itsehän se hekotti melkein koko ajan. Mutta ukolla olikin aihetta nauruun, toisin kuin Vilkulla, niin ainakin ruskea yksinkertaisesti sen ajatteli. Tira alkoi toistaa itseään lähtien taas kiertämään Vilkkua, mutta halusi tämän hyökkäyksen päättyvän toisin, Tiran kohdalta paremmin, luonnollisesti.

Kuu mollotti kirkkaalla taivaalla. Yhtäkään pilvenhattaran tapaista ei näkynyt kuin jossain hornan tuutissa, linnunradan miljoonat tähdet tuikkivat luoden nekin valoa, tosin vähemmän kuin hopeinen kuu(luo merelle siltaa~... ). Pieni tuulenpuuska vaaputti puita, vähän lunta putosi jossain, sen kuuli selvästi.
Tira tunsi jaloissaan jotain, mitä ei aiemmin taistelun aikana tuntenut. Ne vapisivat, koska lihakset olivat väsyneet kaikesta loikkimisesta, nopeista käännähdyksistä, juoksemisesta ja jarruttamisesta. Ukko käänsi suupielensä alaspäin. Kirotut jalat, saisivat nyt luvan kannatella! Ennenkin ne olivat ihan hyvin kannatelleet, joten nyt myös! Ukko käänsi katseensa nopeasti Vilkkuun ja lähes yhtä nopeasti lähti jo juoksemaan toista päin, kannattelivat jalat tai eivät. Tira aikoi hämätä Vilkkua ensin hyökkäämällä muka selän kimppuun, mutta kääntyisikin nopeasti ja tarrautuisi toisen vatsaan.

[Tika]

#x)#

Vilkku huohotti ja sen jalat tärisivät. Se kyllä käsitti, ettei jaksaisi enää kauaa väistellä ja hyökätä vastahyökkäyksiä. Jotain pitäisi tehdä. Mutta mitä? Susi huomasi toisen kummastelevan tämän aiempaa naurua. Oranssi naurahti katkerasti, tällä kertaa toisen kummastukselle. Kuu valaisi maisemaa ja loi pitkiä varjoja.
Oranssi läähätti väsyksissä toisen lähtiessä jälleen kiertämään tätä. Narttu ei enää jaksanut kunnolla väistää toisen hyökkäystä, vaan tunsi toisen hampaat vatsassaan. Susi ärähti kivusta.

#Lyhytt ;___;#

[mcromu]

Tira ei aikaillut saadessaan otteen toisen vatsasta vaan heitti (autohittaan, sori ;__;) Vilkun kauemmas maahan. Ukko sylkäisi ja virnisti heti jälkeen. Ei tuosta olisi enää mitään vastusta. Ja tuo narttu uskaltaa kutsua itseään vieläpä sudeksi, niin Tira tuumi virnuillen siinä pirullista 'hymyään'. Oli silloin typerää antaa tuolle ämmälle betan-arvo, hyvin typerää. Jos Vilkku olisi ollut tavallinen tallaaja, ei tätäkään tappelua olisi. sitä paitsi taistelu oli nyt ukon mielestä pelkkää ajan tuhlausta, kun oranssi näytti täysin väsähtäneeltä, surkealta pikemminkin. 'Tämä päättyy pian.' Tira tuumi hiukan harmissaan. No, kaikki hauska loppuu aikanaan.
"Myönnätkö jo tappiosi?" Tira kysyi virnuillen lähestyen Vilkkua reippain askelein. Ukko oli täysin varma, että narttu luovuttaisi.

#ahihi, kestää miu vastailut ^^'#

[Tika]

#Mitäpä tuosta ^_^ Minullakin kestää..#

Vilkku tunsi lentävänsä kaaressa kauemmas maahan. Susi huohotti ja puisti päätään varovasti. Sitä koski joka paikkaan väsymyksestä. Oranssi tuijotti Tiraa vihamielisesti ja nousi varovasti istumaan jalat täristen. Minchia vilautti hampaitaan, muttei jaksanut yrittää hyökätä. Se oli vain varuillaan toisen mahdollisen hyökkäyksen varalta. Keskittyminen kuitenkin herpaantui vähän väliä, ja tämän oli vaikea pysyä asiassa. Toisen kysyessä tämän tappion myöntämistä, oli narttu katkera. Sen teki mieli kieltää, jatkaa tappelua kuolemaan asti. Mutta eihän se nyt niin voinut tehdä. Ei susi itsensä takia pidättäytynyt, vaan sen mieleen oli yhtäkkiä noussut pennut ja Tuska. Miten pennut pärjäisivät ilman tätä? Puoliorpoina maailmalla? Ja Tuska toki huolehtisi niistä, mutta olihan sillä muutakin elämää. Oranssi nieli katkerana vihaiset sanansa ja nousi vaivalloisesti seisomaan. Se tärisi hiukan ja mulkoili Tiraa vihaisena. Ei ollut mitään vaihtoehtoa. Tira nousisi alfaksi, niin kamalaa kuin se olisikin, ja Vilkku luultavasti joutuisi erotetuksi. Ainakaan suden ei enää tarvitsisi huolehtia laumansa asioista omiensa lisäksi, ajatteli tämä katkerana.
"Sinä... Sinä et anna vaihtoehtoja"
Sähähti narttu ääni käheänä.