|
Post by yontimo on Jan 17, 2008 15:58:00 GMT 2
"Meennään tonne" hän nyökkäisi uudelleen kuonollaan ja lähti juoksemaan metsän lävitse.
"Tässä on siis meidän rantaa, tosin se loppuu tuonne" hän nyäkkäsi samalla kun pysähtyi metsän rajaan jossa sadan metrin päässä alkoi aaltoileva meri, se heilui ja keinui ja valkoiset lokit kirkuivat taivaalla. Keltainen hiekka oli todella kuuma ja tassujaan nopeasti nostellen ja hampaitaan irvistellen tämä laukkasi vettä kohden.
|
|
|
Post by koji on Jan 18, 2008 19:30:56 GMT 2
Neva katseli ympärilleen rannalla. "Täällä taisin kerran käväistä." hän mutisi ja tassutteli vesirajaan, viilentämään jalkojaan. Hiekka kun kuumaa oli. "Kenen tuo toinen puoli rannasta on?" shiba kysyi pää kallellaan. Oli mukavaa saada tietää Kuolosta enemmän. Nyt Neva tiesi sentään alueista, historiasta ja laumoista enemmän. "Kiitos vielä kerran, kun kerrot minulle Kuolosta. Arigatô Gozaimasu." Neva sanoi hymyillen ja 'kumarsi'.
|
|
|
Post by yontimo on Jan 19, 2008 12:25:33 GMT 2
"Se kuuluu erotetuille, tunnistat ne kahdesta hännästä.." tämä mutisi ja vilkaisi eteläänpäin, joskus sekin oli kuulunut heille, tuhahtaen narttu viilensi jalkojaan vedessä. "eihän toi mitään, mielelläni kerron kaiken minkä tiedän" tämä naurahti ja hyppeli muutamalla hypyllä syvemmälle veteen, tyrskyävät aallot löivät häntä rintaa vasten ja nautinnollinen hymy naamallaan tämä hypähti aaltojen väliin, tämä rakasti vettä.
|
|
|
Post by koji on Jan 20, 2008 15:22:38 GMT 2
"Erotetut?" Neva kysyi pää kallellaan. "Miksi heilla on kaksi häntää?" shiba kysyi taas ja meni itsekkin syvemmälle veteen. Minichia kyseli melkein koko ajan. Olikohan se ärsyttävää toisesta. Sitä shiba mietti. Nimittäin hänestä oli ainakin rasittavaa jos joku kyseli koko ajan jotain. Toisaalta naaras ei halunnut vastausta tietää. Nyt kun oli tilaisuus saada tietää enemmän, kuolosta. "Kuka on muuten meidän laumamme johtaja?" Neva kysyi, taas. Pitäisiköhän suukin välillä sulkea. Neva katsoi kauas merelle, niin kauas kuin silmä ylsi.
|
|
|
Post by yontimo on Jan 20, 2008 15:34:52 GMT 2
"Ööh, erotetut hylätään laumoistaan, jos he ovat muhinoineet jonkin muun laumalaisen kanssa, tai yleensä.." hän sanoi kunnes oli saanut jälleen maata jalkojensa alle. Mietteliäs ilme palasi tämän naamalle, kun toinen kysyi johtajasta, "hmm-m kait se on vielä vilkku, tai en oikeastaan tiedä" tämä sanoi ja naurahti sitten, "on kyllä aika hullua kun en tiedä johtajaa" hän jatkoi nauraen ja polskahti sitten uudestaan syvemmälle veteen.
|
|
|
Post by koji on Jan 20, 2008 16:20:55 GMT 2
"Juu." shiba sanoi. Johtajan se haluaisi tavata. Siis oman laumansa. "Oletko sinä tavannut johtajaa?" Neva kysyi. Miksi kyselen koko ajan... Se on varmasti rasittavaa... shiba ajatteli, ja huokaisi hiljaa. Veljeään Neva muisteli. Hänet tavata haluaisi. Kun viimeksi veljensä Neva näki alle vuoden vanhana. Olikohan tämä enää edes elossa? Tuo kysymys nartun mielessä kummitteli usein. Neva katsoi merelle, kuin odottaen että tämän veli tulisi esiin aalloista, mutta turhaan. Pieni kyynel vierähti shiban poskelle. Hän laski katseensa kaipaavasti maahan. Perhe oli ollut Nevalle todella tärkeä. Tai, oikeastaan oikean perheensä kanssa ei ole pitkään aikaan ollut. Miksi minut piti erottaa perheestäni... Neva ajatteli.
|
|
|
Post by yontimo on Jan 20, 2008 17:39:43 GMT 2
"Ei en ole, mutta sen tiedän että narttu on hieman oranssin sävyinen, tai siis noin olen kuullut" hän sanoi ja käänsi katseensa hetkeksi merelle kunnes katsoi jällleen toista, 'mistä moinen kyynel?' kellertävä ajatteli ja päätti kysyä asiasta, "mikäs mieltä painaa?" hän sanoi hiljaa toiselle, "voit kertoa minulle jos haluat?" hän jatkoi samalla ymmärtäväisellä äänellä.
|
|
|
Post by koji on Jan 20, 2008 17:53:57 GMT 2
"Ei mitään ihmeellistä..." Neva sanoi haikeasti. "Kaipaan vain perhettäni... Näin perheeni viimeksi alle vuoden vanhana, Japanissa." shiba jatkoi. Hänen toisaalta teki mieli hypätä mereen, ja löytää tiensä takaisin japaniin ja elää loppu elämänsä perheensä parissa. Mutta Neva ei tiennut oliko hänen perheensä enää edes elossa, ja asuivatko he enää japanissa. Ja ties minne hän ajautuisi, jos hyppäisi mereen. Eli parasta oli vain tänne jäädä, ja toivoa että perheen ehkä voisi joskus perustaakin.
|
|
|
Post by yontimo on Jan 20, 2008 18:03:25 GMT 2
"Aih, minä en muista perheestäni juuri mitään enää" vastasi toinenkin nyt hieman haikeasti. Secret nousi ylös hiekalta ja huudahti "minä menen vielä veteen!" ja hyppeli muutamilla loikilla syvemmälle suolaiseen mereen. Hän ui aallokossa ketterästi, olihan hän pienestä pitäen leikkinyt ja uinut vedessä, sen secret muisti..
|
|
|
Post by koji on Jan 23, 2008 16:38:11 GMT 2
Neva hymähti hiljaa ja koitti piristyä. Shiba katsahti toiseen joka syöksyi veteen. Minichia katsoi hetken merta, kunnes itsekkin syöksyi uimaan. Neva sukelsi aina välillä, aallon ali. Mikään mestari sukeltaja narttu ei ollut, mutta kyllä vähän aikaa hengitystä pidätellä osasi. "Mukavan viileää." hän huikkasi ja ui rantaan. Minichia ravisteli turkkinsa kuivahkoksi. ------------------- Ei inspaa...
|
|
|
Post by yontimo on Jan 24, 2008 11:22:35 GMT 2
Narttu sukelteli syvällä vedessä ja tuli sitten pyrskähtäen pintaan, hän vilkaisi rantaan ja näki parahiksi miten toinen jo poistui vedestä ja ravitseli, "vielä hetki" tämä mumisi ja polki vettä allaan. Hän ummisti silmänsä ja pulpahti takaisin aaltojen alle, ripeästi hän potkutti jaloillaan ja purskahti jälleen pintaan, hän oli melko kaukana rannasta ja kääntyi sitten uimaan kohti rantaa. Vesi virkisti mukavasti ja rantaan päästyään kellertävä puristeli turkkinsa. "Onpa täälä kuuma" hän sanoi ja alkoi läähättää.
|
|
|
Post by koji on Jan 26, 2008 13:04:05 GMT 2
"Mitäs sitten?" Neva kysyi kun toinen oli tullut uimareissultaan. Ilma oli kyllä aika lämmin, mutta onneksi meri sentään sitä viilensi. Mereltä päin puhaltava tuuli viilensi mukavasti oloa. "Onneksi meri tuuli viilentää oloa." shiba sanoi ja katsoi kauas merelle. Jostain tuolta se oli uinut tänne, jostain hyvin kaukaa. "Missähän päin maailmaa olemme..." minichia ajatteli ääneen. Toisaalta hän kyllä toivoi pääsevänsä kotiin. Mutta nyt, hän voisi tehdä mitä on halunnut kauan. Tutkiskella ympäristöä vapaasti. Eikä joka päivä rankkoja taisteluharjoituksia ja kunnon taisteluita. Siihen Neva oli kyllästynyt.
|
|
|
Post by yontimo on Jan 28, 2008 15:07:35 GMT 2
"No onneksi edes tuulee, se on sopivan virkistävää tähän auringon paisteeseen" se tuhahti ja ravisteli uudestaan turkkiaan, nyt hieman raivokkaammin ja istahti sitten toisen vierelle. "Öh siitä minulla ei kyllä ole tietoa" hän jatkoi ja virnisti niin että hampaat loistivat kilpaa auringon kanssa. "Haluaisitko olla jossakin muualla? Kenties kotona?" hän kysyi ja jatkoi odottamatta vastausta "minä tykkään olla täällä, saa tehdä mitä lystää, kenen kanssa ja missä tahansa, tai ei nyt ihan missä tahansa ellei halua vihaisia katseita tai muuta sellaista" hän lopetti puheensa ja heilautteli häntäänsä edestakaisin hiekalla.
|
|
|
Post by koji on Jan 28, 2008 17:56:26 GMT 2
Neva kuunteli toista hymyillen. Onneksi oli sentään, joku toinenkin hänen kaltaisensa. Ikuinen suupaltti kun Neva aina oli ollut. "En oikein tiedä..." shiba aloitti ja vaikeni hetkeksi miettimään. "Välillä haluaisin olla kotona tai perheeni luona. En vain voi... Omistajani kun hukkui, koska laiva haaksirikkoutui, kun olimme Koreaan matkalla." "Ja en tiedä missä oikea perheeni nykyään on. Jossain päin maailmaa... Olisi ihanaa nähdä isoveljeni..." Hetken Neva pysyi hiljaa, kunnes väänsi hymyn kasvoilleen. "Mutta, puhutaan nyt jostain iloisemmasta." hän sanoi.
|
|
|
Post by yontimo on Jan 29, 2008 11:41:35 GMT 2
"Niinhän se koti ikävä voi joskus kalvaa, tosin ei minua sillä olen ollut täällä koko ikäni, en tiedä vanhemmistani mitään, enkä tiedä onko minulla edes sisaruksia" hän sanoi mietteliäänä ja pyöritti sitten päätään ja sanoi hiljaa "tuskin he minua edes tuntisivat". "Joo niin kyllä puhutaan, mutta mistä?" tämä tirskahti ja veti jälleen virneen naamalleen, hänen poskensa punehtuivat kun hän ajatteli dankia, mutta pyöritteli sitten silmiään, siitä ei koskaan tulisi mitään. "Öh oletko tavannut lainkaan uroksia täällä?" hän kysyi ja iski silmää toiselle nartulle.
|
|