The Burdened

[sweatshirtmonkey]

[ fang tänne, kiitos.]

Cecil

Päivä ei ollut lämmin. Auringonvalo pilkahteli välillä pilvien lomasta ja heijastui rantaveden pinnasta vesirajassa seisovan koirasuden kasvoihin. Mereltä puhaltava viileä tuuli pyörähteli uroksen turkissa ja elävöitti sen kylkiä koristavia kuvioita joita tämän äiti oli kutsunut enkelin siiviksi.
Vai vielä enkelin... Cecil nosti päätään ja nuuhki tuulta hiljaa. Se oli tullut taas rannalle ollakseen yksin muistojensa kanssa, joita ei ollut antanut itsensä unohtaa. Muisto perheestä kirpaisi edelleen ja syyllisyys kalvoi sen sielua. Cecil sulki silmänsä hetkeksi ja huokaisi vaimeasti itsekseen. Avatessaan silmänsä taas uros kääntyi taas katselemaan horisonttiin mietteissään.

[fang]

Mustaturkkinen susi asteli rannalla. Otus oli vasta pari viikkoa sitten saapunut tälle pahaiselle pläntille, eikä ollut vielä päässyt etenemään sisämaahan. Ei sillä, että Rakkeria olisi pelottanut matkustaa tuntemattomaan, mutta.. Erotettu ei ollut varma, maksaisiko vaivaa mennä rämpimään tuntmattomalle seudulle, varsinkin kun uroksen mielessä pyöri vielä ajatus siitä, että hän lähtisi uimaan takaisin sinne mistä oli tullutkin. Mutta mitään päätöksiä Rakker ei ollut vielä lyönyt lukkoon. Susi heilautti häntäänsä nähdessään vähän matkan päässä edessään toisen otuksen. Susi toivoi, ettei tuo vaalea hiippari ollut samanlainen kuin se, jonka erotettu oli vähän aikaa sitten tavannut. Rakker murahti itsekseen ja jatkoi askellustaan välittämättä toisesta.

[sweatshirtmonkey]

Jokin havahdutti Cecilin ajatuksistaan. Kuudes aisti? Uros käänsi toista korvaansa ja kuunteli, lopulta kääntyi katsomaan toisen eläimen suuntaan ja valpastuneena kääntyi enemmän tätä kohden. Vaalea puolisusi seurasi tummaa sutta katseellaan ja epäröi. Se ei muistanut nähneensä toista aikaisemmin mutta tämä saattoi silti olla donia.
Cecil asteli kauemmas vedestä kääntämättä katsettaan toisesta uroksesta ja mietti. Tulisiko donia tietoisesti vihollisen alueelle pelkästään kävelylle? Joku jolla oli itsestään suuret luulot kenties. Uros meni lähemmäs ja avasi suunsa.
" Kuulutko Donian laumaan?" Cecil kysyi seisahtuen etäämmälle itseään jonkin verran isommasta uroksesta, haluttomana antamaan toisen jatkaa matkaansa ennen kuin tiesi mitä tämä halusi.

[fang]

Susi luimisti hieman korviaan, ei tosin pelosta vaan ärsyynnyksestä, kun toinen lähestyi ja alkoi tivaamaan asioita. Rakkerin teki mieli ärähtää toiselle jotain 'ei kuulu sulle'-tasoista, mutta erotettu tyytyi vain pysähtymään hyvin lähelle pienempää koirasutta. Rakker oli melkein toisessa kiinni, ja tämä käänsi katsettaan hieman alas, että pystyi katsomaan toisen silmiin sinisillä silmillään.
"Mitäs sinä sillä tiedolla teet?" susi murahti hiljaa, melkein kuiskaten, ja veti sitten itsensä kauemmas vaaleammasta uroksesta. Rakker tuijotti yhtä herkeämättömästi toista, ja pyöritteli mielessään eri visioita siitä, mitä seuraavaksi tapahtuisi.

[sweatshirtmonkey]

Cecil seisoi hievahtamatta aloillaan, mutta sen korvat kääntyivät hivenen poispäin vieraasta sudesta joka rikkoi uroksen henkilökohtaisen kuplan tulemalla melkein iholle. Kääntämättä katsettaan poispäin vaalea puolisusi nosti korvansa kohta takaisin pystyyn.
" Olet laumani reviirillä. Katson velvollisuudekseni huolehtia ettei kukaan ulkopuolinen kulje täällä aikeenaan loukata Minchian yksityisyyttä", Cecil vastasi vakaalla äänellä, katsoi parhaaksi yrittää kohteliasta lähestymistapaa. Tämä kaveri ei näyttänyt siltä että antaisi muiden hyppiä nenilleen rangaistuksetta. " Jos tulit tänne epähuomiossa, saat mahdollisuuden kävellä pois ilman kahinoita."

[fang]

Erotetun verenpaine tuntui nousevan, ja susi sai todella hillitä itsensä, ettei tekisi mitään peruuttamatonta. Sinisilmä mulkoili toista tympääntynyt ilme kasvoillaan. Eihän Rakker tiennyt mitään mistään micnhioista tahi reviireistä. Ainut minkä uros tiesi, oli se, että hän oli ilmeisesti erotettu. Näin ollen Rakker ei uskonut kuuluvansa myöskään tuohon donia-laumaan. Musta susi ei kuitenkaan katsonut tarpeelliseksi puhua tuon ärhentelevän koirasuden kanssa. Valkonaama nosti hieman kuonoaan ylöspäin, yrittäen antaa itsestään itsevarman kuvan.
"Ai että ihan saisin mahdollisuuden kävellä pois.." Rakker toisteli toisen sanoja, ja virnisti hieman tahtomattaan. Mustaa sutta vain huvitti ajatus siitä, että tuo pienempi rääpäle antaisi jonkinlaisen läksytyksen Rakkerille. Hah.

[sweatshirtmonkey]

Vaalea uros seurasi sutta katseellaan, päänsä kallistui aavistuksen sivulle. Se antoi pilkkaavan äänensävyn mennä ohi korviensa, ei nähnyt sitä syyksi vastata riidan haastamiseen.
Taas näitä... Cecil ajatteli; se oli aiemminkin saanut huomata muiden arvostelevan itseään pienen kokonsa takia, koska eivät tienneet paremmin.
" En halua hankaluuksia. Voimme tehdä tämän molemmille helpommaksi ja voit kävellä pois", uros vastasi puhuen yhä tyynellä äänensävyllä, joka oli kuitenkin jo aavistuksen viileä.

[fang]

Rakker oli revetä nauramaan toisen puheille, mutta piti ilmeensä neutraalina.
"Hm.. Ja mitä ajattelit tehdä, jos en kävelekkään pois?" susi sitten kysyi ja haukotteli samalla hieman. Musta heilautti häntäänsä raukeana ja virnuili itsekseen. Raukeasta ulkomuodostaan huolimatta sinisilmä oli suht tylsistynyt, ja levoton. Tekemistääääh. Valkonaama mietti myös yhä sitä, mahtaisiko hän päästä ikinä ihmisten ilmoille. Ei ainakaan tätä menoa, jos vähän väliä tulisi joku hyppimään silmille.

[Oho vastaus XD]