|
|
Post by kridu on Aug 23, 2010 17:40:47 GMT 2
//Fang ja Aave(?) tänne Ninjan seuralaiseksi 8) //
Azayaka na Yume
Oli valkeaa. Oli niin valkoista, että mustaturkkinen urossusi luuli jo hetken sokeistuneen ja joutuneen taivaanvaltakuntaan. Hän siristi silmiään tottuakseen muutokseen, jonka lumilakauden maisemat olivat luoneet. Hän oli tottunut erilaiseen maastoon, mutta hän janosi päästä lumen keskelle, tuntea olevansa taas pieni rääpäle, joka talsi pohjattomissa kinoksissa hymyn kare kasvoillaan. Sellaista se oli ollut kotona, Japanissa, sukunsa, oman klaaninsa luona.
Vieläkin eksyi Azayaksi nimetty mustasusi ihmettelemään, miksi esi-isät kohtalon kanssa tahtoneet johdattaa hänet tänne Jumalan selän taakse. Vastausta ei kuitenkaan helmiharaja tulisi saamaan, sen hän ymmärsi itsekin. Tai ei ainakaan suoraa vastausta, mutta kai hänelläkin oli sitten paikka vesimassojen sisään rakentuneella maalla.
Eripari silmäinen langetti katseensa maahan ja lähti tarpomaan teeskennellyn hitaasti upottavassa massassa. Jokainen askel toi syvää riemua hänelle. Azaya tunsi olevansa elossa.
|
|
fang
Admin 
Donian Alfa
Posts: 12
|
Post by fang on Aug 23, 2010 18:30:59 GMT 2
Tuo harjaksinen musta susi ei ollut ainut musta susi lakeudella. Aivan lähellä lumessa tarpoi hengitys höyryten punasilmäinen hukka. Tuo heilutteli lyhyttä häntäänsä ja kulki pää hieman kumarassa, korvat korkealle taivaalle kurottaen. Tuo näki vähän matkan päässä olevan mustan läntin, ja huonosta näöstään huolimatta tunnisti tuon sudeksi.
Aave-niminen donia istuutui hankeen, ja katseli ympärilleen. Kaukana horisontissä näkyi metsikköä ja muutakin, kuin lunta. Valkea lumi häikäisi hieman alfan silmiä, ja tuo siristeli niitä hieman. Toisaalta, toisen silmän siristämisessä ei ollut juurikaan ideaa, sillä se toinen silmä oli sokea. Musta susi tutkaili hieman toista. Mitä lie tuokin tuolla raahustai, Aave ajatteli ja katseli taivaalle.
|
|
|
|
Post by kridu on Aug 23, 2010 19:54:31 GMT 2
Azayan eripariset sielunpeilit havaitsivat toisen läsnäolon nopeasti. Valkeilla nietoksilla oli turha enää paeta piiloon, sillä hänen kaltaisensa mustapilkku keräsi tällaisessa ympäristössä varmasti nopeasti huomiota. Sen siitä sai kun luuli palanneensa takaisin lapsuuteen ja unohti olla varuillaan. Ei siinä muuten mitään, mutta laumatonna kulkeva uros tiesi varsin hyvin olevansa kielletyllä maaperällä. Puolueettomien ja Donioiden raja oli ylitetty aikoja sitten, mutta Azaya ei välittänyt. Hän tiesi reissujensa aikana onkiintuneiden tietojen mukaan, että tähän vuoden aikaan muualla ei ollut lunta, joten hän käytti jokasudenoikeuksia törkeästi ja piipahteli tämän tästä lumilaukeudella leikkimässä. Samalla se kävi harjoituksesta. Lumessa tarpominenhan oli tiedetysti rankkaa. Sielunpeilit lukittuivat tulijaan, eivät vihamielisinä, enemmänkin uteliaina. Katse peittyi sangen hyvin valkean otsaharjan alle, jonka latvat olivat rispaantuneet erimittaisiksi. Azaya jatkoi taapertamistaan lumihangesta, tulijaa kohden, aavistuksen vinoon. Perinteinen taktiikka. Piti vain esittää menevänsä ohitse, vaikka halutessaan pystyisi käymään suoraan kimppuun, jota uros ei kuitenkaan tahtonut tehdä. Häntä ei huvittanut tapella eikä kinastella, hän ei halunnut tappaa iloisuuden kalvoa, joka tuntui nykyään olevan niin vaikea saavutettava ja niin heikko.
|
|
fang
Admin
Donian Alfa
Posts: 12
|
Post by fang on Sept 2, 2010 18:29:21 GMT 2
[Sori jummaus, koulun piikkiin!]
Suden hengitys höyrysi, ja tämä huomasi sivusilmällä toisen tutkailevan tätä. Mh? Aave ei ollut juurikaan varuillaan, sillä ei uskonut toisen suunnittelevan hyökkäystä - toisaalta samalla donia tuli ensimmäisen kerran ajatelleeksi, että ihan hyvinhän joku voisi suunnitella tämän murhaa. Kaikenlaisia alfa'ehdokkaita' tältä saarelta löytyi, sen susi oli saanut tuta..
Mustaturkki uppoutui ajatuksiinsa ja lähes unohti toisen olemassa olon.
|
|
|
|
Post by kridu on Sept 4, 2010 14:44:25 GMT 2
Ei, Azayalle ei edes olisi tullut pieneen mieleen hyökätä vieraan kimppuun. Eihän hän edes tiennyt kuka toinen oli, arvatenkin Donialainen, mutta ei Azaya laittanut sillekään sata prosenttista varmuutta. Eipä kuitenkaan toinen mustaturkki näyttänyt olevan edes kovin kiinnostunut mustasuden liikkeistä, joten Azaya päätti ohittaa muukalaisen hienovaraisesti. Tuo käveli paksussa hangessa hengästymättä pitkiä jalkojaan nostellen korkealle ilmaan, painaen ne takaisin upottaviin nietoksiin jatkaen liikesarjaa loputtomana. Ei kestänyt kauaakaan kun ninja oli vieraan kohdalla. Sivusilmällä saattoi valkokruunuinen tarkastella toisen olemusta. Laihahko, mustaturkki, epämääräisen värisene ja muotoisine kuvioineen. Eriväristen sielunpeilien verkkokalvoille tallentunut kuvake matkasi hermostoja pitkin aivolohkoihin, johon valkokuvat piirtyivät tarkasti. Eihän sitä tiennyt vaikka toiseen vielä joskus törmäisi.
|
|
fang
Admin
Donian Alfa
Posts: 12
|
Post by fang on Sept 25, 2010 13:57:06 GMT 2
Susi hymähti itsekseen ja haisteli kirpeää pakkasilmaa. Uros muisti jälleen, että hänellä oli seuralainen, ja kääntyi katsomaan mustaturkkista. Kylmä viima pakotti Aaveen jatkamaan liikettä koko ajan, joten alfa ei juuri pysähdellyt vaan jatkoi matkaansa reippaasti. Susi vilkaisi taas taivaalle, ja samassa hänet täytti outo tunne, jota hän ei ollut tuntenut ties milloin viimeeksi - ikävä. Kylmät väreet kulkivat Aaveen selkäpiitä pitkin, kun koko tämän menneisyys löi vasten kasvoja. Hieman hätääntyneenä omista tunteistaan susi vilkuili hieman ympärilleen. Nostalginen olo johtui varmaan näistä maisemista, alfa tuumi. Hän oli varttunut lähes koko lapsuutensa lumilakeudella, hyisissä maisemissa. Susi yskäisi ja yritti koota itsensä. Pitihän sitä olla edes vähän varuillaan, koska paikalla oli toinenkin susi.
[Kökköstä shaibaa xD ]
|
|
|
|
Post by kridu on Sept 26, 2010 9:26:56 GMT 2
Toinen tummaturkki näytti olevan ajatuksissaan. Azaya teki mieli huutaa mokomalle 'idiootti' ja nauraa räkäisesti. Tuollaisella asenteella pääsi nopeasti hengestään. Mutta jos hukka olisi tiennyt millainen elukka Azaya itse oli, niin tuskimpa hän olisi vain seisoa töllöttänyt. Tosin Azaya oli luonteeltaan sellainen, ettei hän nähnyt tarpeelliseksi koskaan hyökätä vieraan kimppuun. Lumikruunu seisahtui vain hetken ohitettuaan toisen, kun toinen yskähti.
"Saanen udella kuka soot?" Azaya kysäisi ja välttääkseen radikaalin etikettivirheen, jota harvat suvaitsivat, tuo lausahti lähes henkeä vetämättä perään.
"Moon Azaya", tuo esittäytyi vieraalle. Hän ei esittäytynyt juuri koskaan kokonimellään, ettei kukaan saisi vain tietää hänen alkuperäänsä. Vahingossakaan, koska se olisi ollut turmiollista koko suvulle.
|
|
fang
Admin
Donian Alfa
Posts: 12
|
Post by fang on Oct 31, 2010 18:13:00 GMT 2
Aave herkesi ajatuksistaan kuullessaan toisen puhuttelevan tätä. Donian teki mieli tuhahtaa toiselle 'kutsu mua johtajax' muttei vanhus sitten viitsinyt härnätä toista.
"Aaveeksi haukkuvat," susi sitten vastasi toiselle rauhallisella äänellä, ja katseli toista tarkemmin.
"Doniako olet?" alfa kysyi varmistukseksi toiselta, ja niiskaisi sitten. Olikohan herra vilustumassa vai mikä iski, kun niin alkoi niiskututtaa.
Aave istahti. Sutta ei vaivannut hiljaisuus, eikä hän jaksanut yrittää keksiä mitään puheenaihetta. Eihän sitä tiennyt oliko toinen edes juttutuulella. Mustaturkki haukotteli.
|
|
|
|
Post by kridu on Oct 31, 2010 18:30:11 GMT 2
Hapsuharja odotteli toisen tummaturkin vastausta. Huumorimiehiä Aave oli ihan selvästi, ehheh. Mutta ehheh, väärä vastaus. Ninjan kasvoille hiipi pienoinen hymy.
"Ehen, laumatta kuljen", hän sanoi vinkeästi ääntäen, painottaen jokaista tavua vain sen takia, että saisi taottua toisen päänuppiin, että Azaya kulkisi vapaana vaikka henki menisi.
"Vaellan yksin", tuo aloitti mahtipontisesti silmät säteillen.
"Voitan jokaisen."
"EIKÄ KUKAAN VOI ESTÄÄÄÄÄÄH!!!" uros kiljui, kunnes tajusi käyttäytyvänsä varsin typerästi.
"Sori..."
//mulla on kivaa huomaatko xdDDDDD!1!1!!//
|
|
fang
Admin
Donian Alfa
Posts: 12
|
Post by fang on Nov 1, 2010 17:06:44 GMT 2
Susi pyöräytti silmiään, sitä vain oli toisen mahdoton tajuta. Aave kääntyi hieman pois toisesta päin ja murahti.
"Vai että yksin," alfa tokaisi ja nyökkäsi hieman toiselle, vastaamatta kumminkaan outouksiin. Mustaturkki heilautti lyhyehköä häntäänsä ja tuumi hetken, lähtisikö pois vai olisiko vielä hetken toisen seurassa.
|
|
|
|
Post by kridu on Nov 7, 2010 13:59:01 GMT 2
Arashi kokosi ryntinsä ja loihti kasvoileleen mitään sanomattoman neutraalin ilmeen, katsoen Aaveeseen.
"Yksin", tuo sanoi nyt hieman vakuuttavammin. Mustasusi kohotti päänsä ylös. Muutos oli täydellinen ja hän käyttäytyi kuin vastakohtansa äskeiseen verrattuna.
//lol mikä paska xDD //
|
|
fang
Admin
Donian Alfa
Posts: 12
|
Post by fang on Nov 8, 2010 11:15:19 GMT 2
Mustaturkki nyökkäsi vain toiselle. Ihme hiippari. Aave tosin oli tavannut jos jonkinnäköistä elukkaa pitkällä matkallaan, eikä juuri hämmästynyt enää mistään. Ei edes toisen kaksijakoisesta käytöksestä.
"Oletko kauan kuljeskellut täällä?" alfa kysäisi sitten kuin ohimennen. Punasilmällä ei ollut parempaakan tekemistä, joten jos nyt muutaman sanan vaihtaisi muukalaisen kanssa. Neh.
|
|
|
|
Post by kridu on Nov 8, 2010 17:42:36 GMT 2
Azaya rykäisi pienesti, pitäen ryntinsä suorana, koettaen ansaita toisen vakuuttuneisuutta hänen täysijärkisyydestään. Noh, tuskin tämä Aaveeksi esittäytynyt hänelle mitään tekisi, ja vaikak kimpuunkin hyökkäisi, se tuskin liikuttaisi ninjaa millään tavalla, sillä hän oli tietoinen voittamattomuudestaan ja viekkaudestaan.
"Kohta puoliin vuoden", uros ilmoitti. Se ei ollut salaisuus eikä mikään, kauanko hän oli Kuolon maalla tallannut.
"Sin lienet Donialainen?" Azaya päätti udella. Hän kellisti päätään aavistuksen verran vasemmalle.
|
|
fang
Admin
Donian Alfa
Posts: 12
|
Post by fang on Nov 12, 2010 16:01:23 GMT 2
Susi nyökkäsi toisen puheille ja kohotti hieman kulmiaan.
"Kyllä olen donialainen," Aave vastasi muttei maininnut alfaudestaan mitään. Mustaturkki ei pitänyt asemansa mainostamisesta, eikä nykyään kertonut arvoaan juuri erotetuille tai minchoille. Susi huokaisi hieman ja haisteli raitista ilmaa hieman mietteliäänä. Miten hänellä oli koko ajan jotenkin turhautunut olo?
|
|
|
|
Post by kridu on Nov 13, 2010 17:00:06 GMT 2
Lumi nipisteli Azayan jalkoja, pakkasen koettaessa purra tietään tuon turkin lävitse huonoin tuloksin. Ninja jähmettyi paikoilleen odotellessaan Aaveen vastausta. Vastaus tulikin nopeasti, eikä mustaturkki jäänyt sitä ihmettelemään. Hyvä vain ettei tämä donialainen ollut ajamassa häntä pois alueeltaan. Eriparisielunpeilinen nyökkäsi hyväksyvästi, pysytellen muutoin paikallaan.
|
|
