|
Post by Matsue on Sept 5, 2010 14:11:41 GMT 2
Zhescar hymähti naaraalle vastaukseksi. Hän ei tuntenut saaren historiaa, joten hän ei tiennyt, olivatko saaren vakioasukkaat edes kuulleet kaksijalkaisista. Poispääsy saarelta oli vaikeaa, sen uros tiesi kokeilemattaankin. Koira joutui nyt miettimään, mitä sanoisi pitääkseen tunnelman vielä hyväntuulisena. Ei nyt ollut aikaa masenteluun! "Ei sitä tiedä, jos vaikka saisit joskus mahdollisuuden," uros tuumasi. "Mutta mitä sanoisit, jos lähtisimme kävelylle?" Zhe ei ollut epätoivoinen. Hän ei vain oikein keksinyt muutakaan sanottavaa tai tekemistä.
|| Koulun takia vastaustahti hidastuu paljon. >_< ||
|
|
Tika
Mode
Minchian Alfa
Do you know what's worth fighting for.
Posts: 1,029
|
Post by Tika on Sept 21, 2010 9:32:57 GMT 2
//Hidasss olen minäkin. Anttteeksi.//
"Niin, no eihän sitä", sanoi neito, vaikka tiesi hyvin ja tasan tarkkaan mahdollisuutensa olevan nolissa. Mitäpä siitä nyt angstaamaan, olihan tuon tiedon kanssa eletty jo monta vuotta. "Mm, mikäpäs siinä, kävellään vain", vastasi susikoira aika neutraalilla mielentilalla, mihinköhän lie tämäkin johtaisi. Vaikka oikeastaan teini alkoi jo vähän väsyä tähän epämääräiseen... esittämiseen joka oli koko ajan jotenkin meneillään. Mutta ehkä tästä vielä voisi jotenkin kuitenkin hyötyä, tai sitten vain voisi kohta lempata toisen ja painua jonnekkin muualle. Päivä oli muuttunut iloisesta hitaasti neutraaliksi, ja masentua tämä ei tänänä enää halunnut. Niinpä tämä päätti vain pitää varansa, jos toinen alkaisi käydä turhan tylsäksi, voisi poistua. Mutta toistaiseksi - kävely olkoon.
//Ömm, epämääräistä tekstiä.//
|
|