Sing for the moment

[Tika]

Kibeth heilautti häntäänsä. Vau, nämä jopa kuuluivat johonkin laumaan! Hurjaa. Kibeth ei oikeastaan ollut koskaan ennen kuulunut laumaan.
Ranna taas kyllä poimi laumojen nimet ja painoi mieleensä, että nämä olivat minchioita, mutta se teki sen vain käytännön syistä. Joskushan tiedoista voisi olla hyötyä. Muuten narttua ei paljoa kiinnostanut mitkään laumat.
"Miksi sinut erotettiin?" kysyi Kibeth uteliaasti, lainkaan ajattelematta, että kysymys ei ehkä ollut kaikkein fiksuin. Ehkä toinen halusi pitää tiedon omanaan.
Ranna kyllä tajusi sen, ja irvistikin veljelleen. Sitten narttu päätti vähän korjata tilannetta, ja kysyi melkein heti Kibethin kysymyksen perään seuraavan kysymyksen;
"Onkos nämä laumat sitten ihan hyvissä väleissä vai?" kysyi Ranna, antaen näin myös mahdollisuuden kiertää Kibethin kysymys. Sääliksihän Tuskaa kävi, jos se kerran oli erotettu.

[fang]

Uros oli juuri ärähtämässä toiselle jotain, kunnes sai rauhoitettua itsensä. 'Älä huuda tuolle pennulle, se alkaisi varmaan vaan pelätä.. Ei se ole sen syytä että Tira on kusipää..' Tuska nielaisi ja murahti ja kääntyi katsomaan narttua, joka puhui melkein ensimmäistä kertaa tämän keskustelun aikana.
"Noh.. Eivät laumalaiset kyllä mitään ylimpiä ystävyksiä ole keskenään.." erotettu sanoi. Hän ei halunnut heti järkyttää narttua kertomalla sodista ja sen sellaisesta.

[Tika]

Ranna kallisti päätään.
"Ai?" sanoi tyttö vain, saaden sen kuulostamaan kysymykseltä. Ehkä toinen kertoisi lisää, saaren historia saattaisi olla hyvinkin mielenkiintoinen.
Kibethiä vähän harmitti, kun sen kysymys oli sivuutettu ja Ranna oli "kiilannut" sen edelle kysymyksellään, mutta uros unohti asian kuitenkin pian, keskittyen jo seuraavaan. Tätäkin nimittäin kiinnosti kovin laumojen väliset suhteet. Vaikka tuskin ne tämän käytökseen vaikuttaisivat; eihän koira varmaan edes tunnistaisi doniaa minchiasta. Mutta oli se silti mielenkiintoista.

[fang]

Uros heilautti häntäänsä. No, kai se oli ihan hyvä, että nuo osaisivat pitää vähän etäisyyttä donioihin, etteivät heti saisi selkäänsä.
"Oikeastaan laumojen välillä on enemmin tai vähemmin kismaa. Muutama vuosi sitten laumat olivat sodassa keskenään," Tuska sitten sanoi.
"Vaikka kaikki laumoissa olevat eivät ole vihamielisiä, kannattaa silti aina olla varuillaan, jos satutte kohtaamaan donioita," erotettu jatkoi sitten, ja odotti kaksikon reaktioita.

[Tika]

Ranna irvisti hiukan toisen sanoille. Niinpä tietenkin. Kyllä se itse osais varmasti pysyä poissa toisten tieltä, eikä varmaan saisi ketään kimppuunsa... Mutta entäs Kibeth? Senkin perään pitäisi tietenkin vahtia, eihän tuo itse osannut yhtään varoa. Koira huokaisi.
Kibeth kallisti päätään ja kurtisti vähän naamaansa. Vai sodassa? Noo, eihän nyt kuitenkaan ollut sota, mitäpä sitä turhia varomaan!
"Eiköhän me selvitä sitten ihan hyvin, onhan meitä kaksi", tuhisi uros iloisesti.
Rannan ilme taas oli kaikkea muuta kuin iloinen.

//Sorrysorry ny viel täälläki tästä jummauksesta xP//

[fang]

[Anteex jummaus :< ]

Tuska hymähti hieman toisen kommentille. Koira heilautti häntäänsä. Hän oli kertonut kaiken olennaisen kaksikolle, joten Tuskaa tuskin enää tarvittaisi. Koira katsoi paremmaksi antaa sisaruksille hieman omaa aikaa sulatella uutta informaatiota. Erotettu alkoi itsekkin kaivata jo omaa rauhaa, joten katsoi paremmaksi lähteä jatkamaan matkaansa.
"Oli kiva tavata, mut nyt mun pitää jatkaa matkaa," koira sanoi ja hymyili niin mukavasti kuin vain osasi. Vihreäsilmäinen nyökkäsi kummallekkin, ja lähti enempiä hyvästelyjä odottamatta jolkottamaan poispäin kaksikosta.

[Kiitti pelistä :3 ]

[Tika]

[Oh yeah, mieki jumman kerpele xP]

Ranna ja Kibeth jäivät kaksistaan, kun toinen päätti lähteä. Rannaa se ei haitannut, se viihtyi mieluummin kahdestaan.
Kibeth taas oli toista mieltä, sitä vähän harmitti, kun Tuska jo lähti. No, ei voinut mitään.
"Joo, nähdään joskus!" hihkaisi tämä toisen perään toiveikkaasti.

[Kiitos pelistä ]