Post by Tika on Oct 6, 2008 17:43:20 GMT 2
Nimi: Ranna nukkuja
Ikä: 18 ihmisissä
Skp: Narttu
Laji: Koira (multisekarotuinen)
Lauma: Minchia
Luonne: Ranna on melko hiljainen persoona. Neiti kuuntelee paljon mieluummin kuin puhuu. Koira myös ujostelee tuntemattomia hiukan, mutta onneksi tämän veli auttaa tutustumisessa. Ranna tutustuu helpoiten sellaisiin tyyppeihin, jotka osaavat olla kohteliaita, eivätkä ole kovin tungettelevia, jolloin tämä saa rauhassa tehdä omia johtopäätöksiään. Ystävystymiseen menee kuitenkin kauan aikaa, johtuen tämän ujoudesta. Pennut ovat tämän mielestä melkoisen hellyttäviä, mutta mitään erikoista tarvetta hankkia itselleen sellaisia tämä ei tunne. Minchia ei ole kovin huimapäinen myöskään, mutta saattaa joskus kuitenkin alkaa joihinkin veljensä tempauksiin jos oikein Kibeth suostuttelee. Yleensä koira kuitenkin vain jarruttelee veljensä menoa, ja hyvä niin. Ranna on melko viisas tyyppi, joka ajattelee aina ennen kuin tekee. Narttu ei oikein osaa suhtautua tunteisiinsa, joten se yrittää vain peitellä niitä. Vaikkakin Kibethille se kertoo aina kaiken. Eniten nuori pitää varmaan lumesta, joka on sen mielestä hyvin kiehtovaa. Vettä tämä hieman vierastaa, muttei kuitenkaan pelkää sitä. Koira pelkää eniten ehkä sitä, että joutuisi joskus taas eroon veljestään.
Ulkonäkö: Minchia on siro otus. Tällä on melko ohut turkki muualta kuin hännästä, joka on tuuhea ja melko silkkinen. Koira on pohjaväriltään oranssihtavan ruskea. Rannan korvansisukset, etujalat ja takajalat ovat oranssit. Myös hännässä on oransseja raitoja. Silmät ovat samean vihreät, hieman keltaiseen vivahtavat.
Menneisyys: Ranna syntyi eräälle kotikoiralle perheeseen, joka rakasti koiraansa. Pennut olivat myös hyvin rakastettuja, niistä pidettiin todella hyvää huolta. Ranna piti kaikista sisaruksistaan paljon, eniten kuitenkin ehkä Kibethistä. Mutta ei kovinkaan paljoa muita enempää. No, pennut täyttivät kaksi kuukautta ja ne luovutettiin koteihin, jotka niille oli jo etsitty. Se oli suuri järkytys pennuille, jotka olivat olettaneet voivansa elää koko elämänsä yhdessä. Rannalle se oli ehkä kaikista pahinta, koska narttu oli melko ujo ja pelokas uusissa tilanteissa. Asiaa ei lainkaan auttanut se, että Rannan omistajaksi sattui sellainen ihminen, joka olisi halunnut itselleen hyvän vahdin ja metsästyskoiran, eikä mitään pupujussia. Mutta omistaja ei hennonnut antaa koiraansa poiskaan, ja niin hän päätti yrittää opettaa Rannaa kaveriksi metsästämään. Se ei kuitenkaan ottanut onnistuakseen. Eräänä päivänä omistaja ajatteli ottaa koiransa mukaan metsälle kokemusta hankkimaan. Rannalle se kuitenkin oli jo liikaa, ja kun omistaja päästi sen irti jotta se voisi vähän juoksennella, päätti koira karata. Niinpä Ranna juoksi kohti kaupunkia, aikeinaan löytää sisaruksensa. Mutta kaupunki olikin melkoisen julma paikka. Koira joutui piileksimään pimeillä kujilla ja nukkumaan yönsä parhaassa suojassa minkä nyt sattui löytämään. Pian koira kyllästyi kaupunki elämään, ja siihen ettei ollut löytänyt vieläkään sisaruksiaan. Arka narttu poistui kaupungista vähin äänin ja asettui läheiseen metsikköön asumaan joksikin aikaa. Ranna oli surullinen aina. Se kaipasi sisaruksiaan niin kovasti. Eräänä päivänä sen metsikköön eksyi joku toinenkin koiraeläin. Lähempi tutkiskelu kertoi Rannalle, että siellä oli Kibeth, sen kauan kadoksissa ollut veli. Riemukkaana Ranna otti Kibethin asumaan metsikköön ja tyytyväisenä sisarukset vannoivat, etteivät enää koskaan lähtisi pois toistensa luota. Niin kaksoset asustivat metsikössä jonkin aikaa. Mutta sitten Kibeth sai päähänsä, että nuo voisivat lähteä vähän tutkimusretkelle. Se sai suostuteltua Rannan, ja niin ne lähtivät ja löysivät meren rantaan. Siellä oli lautta, jolle koirat hyppäsivät. Lautta irtosi rannasta ja ajelehti merelle. Lautta hajosi merellä, ja jätti kaksoset veden varaan. Virtaus kuljetti nuo Kuololle.
---------------------------------------------------------------------
Nimi: Kibeth kulkija
Ikä: 18 ihmisissä
Skp: Uros
Laji: koira (multisekarotuinen)
Lauma: Minchia
Luonne: Kibeth on siskonsa vastakohta. Uros on rämäpäinen otus, joka rakastaa tyhmänrohkeita temppuja ja pelleilyä. Kibeth olisi varmaan jatkuvasti pulassa, jos sillä ei olisi siskoaan Rannaa mukanaan. Ranna nimittäin on se, joka aina estää tätä tekemästä liikaa tyhmyyksiään. Rannaa tämä kuunteleekin jopa, ketään muuta uros ei halua kuunnella kun se on jotain hullua saanut päähänsä. Ääntäkin tästä lähtee, ja koiran on myös helppo tutustua toisiin koiraeläimiin. Minchia ei paljoa seuraansa valikoi, vaan melkein kuka tahansa käy juttukaveriksi. Ystäväksi pääsy on hiukan vaikeampaa sitten, mutta helposti tämän ystävyyskin kuitenkin lopulta saavutetaan. Minchia haluaisi nähdä mahdollisimman paljon erilaisia paikkoja. Uros ei pelkää oikeastaan mitään, ainakaan se ei itse usko niin. Koira ei pidä tappelemisesta, mutta jos tarve siihen tulee se kyllä puolustaa itseään ja siskoaan. Ja ketä tahansa muutakin, joka tuntuu tarpeeksi ystävälliseltä. Uros kun ei halua jättää ketään pulaan.
Ulkonäkö: Rakenteeltaan siro, kuten siskonsakin. Koiralla on ohut turkki, joka ei suojaa kylmältä tai tuulelta paljoakaan. Pohjaväriltään tämä on oranssihtavan ruskea. Kibethillä on oranssi kuono, korvat, tassut ja hännän pää. Silmät ovat samea vihreät, vähän kellertävät. Kaulassaan koiralla on punainen lämmin huivi.
Menneisyys: Kibeth syntyi eräälle kotikoiralle perheeseen, joka rakasti koiraansa. Pennut olivat myös hyvin rakastettuja, niistä pidettiin todella hyvää huolta. Kibeth piti kaikista sisaruksistaan paljon, eniten kuitenkin ehkä Rannasta. Mutta ei kovinkaan paljoa muita enempää. No, pennut täyttivät kaksi kuukautta ja ne luovutettiin koteihin, jotka niille oli jo etsitty. Se oli suuri järkytys pennuille, jotka olivat olettaneet voivansa elää koko elämänsä yhdessä. Kibeth oli kuitenkin avoimin mielin ja odotti innoissaan tulevaa, vaikka siitä tuntuikin haikealta jättää sisaruksensa. Kibethin kohtaloksi osoittautui perhe, jossa oli kaksi pientä lasta ja niiden vanhemmat sekä kissa. Kibeth oli hyvin pidetty perheessä, joka laittoi sille punaisen huivin kaulapnna sijasta, koska halusivat jotain erikoista. Se kasvoi lasten keskellä, joten uros tottui lapsiin helposti ja sieti niiden retuuttelun kiltisti. Kissa oli koiran mielestä kovin veikeä olento, ja sitä tämä aina jahtailikin innoissaan. Koiran elämä oli siis hyvin iloinen, kunnes lapset kasvoivat vähän isommiksi. Vanhempi lapsi yritti olla mielestään järkevä, ja päätti päästää Kibethin vapaaksi ulos juoksemaan. Lapsi ajatteli, että saisi koiran kutsulla luokseen jos haluaisi. Koira ei kuitenkaan halunnut jäädä odottamaan, vaan päätti lähteä tutkimusretkelle. Lopulta, kun Kibeth olisi halunnut palata, se ei löytänytkään enää kotiinsa. Se oli eksynyt. Surullisin mielin uros vaelsi pois kaupungista ja päätyi sen lähellä olevaan metsikköön, jossa sen sisko sattumalta asui. Rannan tapaaminen oli Kibethille ihana yllätys. Kaksoset vannoivat, etteivät enää koskaan eroaisi toisistaan. Niin kaksoset asustivat metsikössä jonkin aikaa. Mutta sitten Kibeth sai päähänsä, että nuo voisivat lähteä vähän tutkimusretkelle. Se sai suostuteltua Rannan, ja niin ne lähtivät ja löysivät meren rantaan. Siellä oli lautta, jolle koirat hyppäsivät. Lautta irtosi rannasta ja ajelehti merelle. Lautta hajosi merellä, ja jätti kaksoset veden varaan. Virtaus kuljetti nuo Kuololle.
----------------------------------------------------------------------
Pelaaja: Tika – tika.93@hotmail.com
