Sydäntalven sydänyö [Fang x Danki]

[tintti]

Suuret kuolleilta näyttävät puut kurkottivat kylmiä oksiaan kohti jäänsinistä taivasta. Pakkanen oli tappavan korkealla. Se nipisti lujaa, jollei sattuisi omistamaan paksua turkkia tai tiivistä höyhenpukua. Pakkanen oli purrut hangesta kovan, niin kovan että sen päällä kykeni kävelemään helposti. Niin vaarallisen, että jos se pettäisi alta, viiltäisi kova lumen kuori jalkoihin haavoja. Kovan hangen päälle oli satanut lisää pehmeää puuterilunta, ehkä kolmisen senttiä korkeintaan. Nyt kuitenkaan ei satanut lunta.

Yleensä kukaan ei liikkunut sinä vuorokaidenaikana talvella. Oli nimittäin talvinen pakkasyö. Sydäntalven sydänyö. Pakkanen saatikka kylmä tuuli ei haitannut Donialaista narttua. Narttu vain kulki ase suussaan eteenpäin ja tarkkaili ympäristöään. Kaukana edessäpäin näkyi järvi, jonka pinta oli ainakin ohuehkon jään peitossa. Keskustassa näkyi musta synkkä kehä sulaa vetttä. Pettävään jäähän ei kuitenkaan Donialainen luottanut. Ensiksi narttu pamautti sitä tassullaan lujaa, ja kun mitään ei tapahtunut, oli Chigirikin vuoro. Ensiksi mustavalkoinen loikkasi ilmaan, heilautti ilmassa aseensa ketjun vapaaksi, ja veti sitten pään vasten rintaa. Vauhdilla nartun tassut rysähtivät maanahn, mutta ase osui maaliinsa. Jää särähti rikki.

Itseensä tyytyväinen Ninja Nunchaku laski päänsä veteen, ja joi.

[pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä, sillä ei ole nyt aikaa korjata niitä.]

[fang]

Narttu ei ollut ainut Donia, jota kovinkaan pakkanen ei kaatanut. Kovalla hangella asteli melko hyvin valkoiseen lumeen sopiva uros. Hengitys höyrysi, ja koirasusi puhisi. Jokainen askel tuntui hankalalta tekojalan kanssa. Valkea vilkuili välillä pilvetöntä taivasta, välillä taakseen ja toisinaan sivuille. Vain harvoin eteenpäin. Mutta Danki osasi aina välillä olla hyvin vainoharhainen. Tuo käveli köyryssä ja nuolaisi huuliaan. Donia oli tullut pitkän matkan järvelle, ei tarkoituksella juuri tänne, mutta kyllä juominen kelpasi raavaalle urokselle. Koirasusi oli pienellä lumikummulla, ja tarkkaili sieltä järven rantaa. Aluksi näyttikin siltä, ettei siellä ollut ketään, mutta sitten uros havaitsi liikettä, ja tömähdyksen. Sitten kuului pieni risahdus. Joku oli tuolla alhaalla, rikkomassa jäätä, tahallaan tai tarkoituksella, se ei ollut tärkeää. Donian silmät kapenivat viiruiksi ja korvat menivät luimuun. Oli kuka oli, Danki oli tullut pitkän matkan ja oli janoinen. Toinen saisi väistyä.

[Töksähtävää tekstiä, kun en ole pitkään aikaan Dankilla pelannut 8'D Mut kyl tää tästä.]

[tintti]

[eipä tuo haittaa, minullakaan ei mitään mestariluokkaa.]

Niin hyvää teki tuo elämän eliksiiri Ninjan mielestä. Vilvoittava vesi maistui taivaalliselta neidon suussa, ja hän sulki silmänsä. Kerta toisensa jälkeen veti mustavalkoinen sisuksiinsa nestettä yhä janoisena. Kerran nosti narttu päänsä ylös, saaden vetä valumaan rinnuksilleen. Yhä janoisena kuitenkin aika uusi saarilainen laski päänsä veteen. Kului Ninjasta pitkä aika, kunnes oli hän mielestään tyydyttänyt janonsa.

Huokaisten neito istahti maahan. Ninja ravisti päätään saaden pisarat lentelemään joka suuntaan ja haukotteli heti perään. Hetken aikaa ehti Donia olla rauhassa, kunnes tajusi tarkkailla ympäristöään. Vieraalla maaperällä ei kannattaisi olla järin rentona, todellakaan. Niimpä narttu tarttui Chigirikiinsä, ja nousi seisomaan. Kuonon hän tunki korkealle ilmaan, ja haisteli. Valitettavasti narttu ei mitään haistanut, vaan tuon tuoksu leijaili suoraan kohti urosta. Silmillään Nunchaku vielä tutkaili mielestään tarkasti ympäristöä, muttei mitään havainnut. Siksi narttu istahtikin uudelleen ja laski aseensa etutassujen eteen. Selän Donialainen käänsi vahingossa paikalle saapuvalle urokselle. Korvat tosin kuuntelivat tarkkaavaisena mahdollisia selkään puukottajia.

[fang]

Danki asteli alemmas kukkulalta, ja katseli kuitenkin koko ajan tarkasti toisen tekemisiä. Narttu teki paljon pieniä asioita, joiden seuraaminen varasti uroksen koko huomion. Vaalea kompuroi omiin tassuihinsa, kunnes tajusi taas katsoa maata eikä toista. Koirasuden tarkoitus ei ollut edes yrittää yllättää toista, vaan Danki hölkkäsi lumessa kunnes pääsi aivan toisen lähelle. Uros oli hengästynyt hieman, pakkasessa se kävi niin nopeasti. Tuo läähätti kieli pitkällä ja yritti samalla kuitenkin koota itseään, että saisi sanottua toiselle jotain.
"Minun vuoroni," koirasusi ähisi ja nielaisi. Juominen tuli todellakin tarpeeseen.

[tintti]

Ninja hätkähti, hän kuuli ääniä takaa. Pää kääntyi hitaasti kyseiseen suuntaan, ja osui liikkuvaan otukseen. Värinsä puolesta oli paikalle saapuva uros Donia. Siksi ei Ninja sinkauttanut itseään hyökkäys valmiuteen. Uroksen olleessa takana, siniharjaksinen käänsi katseensa kohti tuota, ja mulkaisi melko jäätävästi.
"Minä tuon reiän jäähän tein, minä siitä juon. Jollei joku kohteliaasti kysy, ja esittäydy."
Ninja sanoi katsomatta Dankiin.
"Itse olen Ninja Nunchaku."

[fang]

Dankia pöyrristytti toisen käytös, koska uros oli tottunut saamaan kaiken minkä halusi ja heti. Jos tuo narttu näkisi, että täältä oli tulossa rampa, se ei puhusi tuohon sävyyn. Mutta leikittiin nyt toisen mukana, kun Dankilla ei ollut eritysitä syytä vihata toista, koska samasta laumasta tulivat.
"Arvon Ninja Nunmikälie, saisinko juoda tekemästäsi rei'ästä? Nimeni on Danki," koirasusi sanoi hieman naljailevalla äänensävyllä.

[tintti]

Nartun huulille levisi ivaileva hymy, toinen kulma kohosi aavistuksen ylös päin ja kurkusta kuului jokin kurahdus. Naurahdusta esittävä.
"Osaahan uros sentä nartuille puhua kauniisti."
Ninja sanoi, ja astahti sitten askeleen taaemmas. Kovin lähelle joutuisi Danki kyllä Ninjaa tulla, että pääsisi juomaan. No se oli jakarin tarkoituskin, että saisi uroksen lähelleen.
"Olet aika varmasti Donia, kuten myös minä. Teen heti alkuunsa selväksi, että laumani jäsenille jaksan puhua nätisti, mutta kuka tahansa muu saa Chigirikini kurkkuunsa."
Ninja sanoi ääni päättäväisenä, se halveksui muita kuin Donioita.

[fang]

[Sori kesto D8]

Danki virnisti hieman ärtyyntyneenä ja venytteli, ja raahautui juomaan. Uros osui hieman toiseen [autohithit], ja värähti hieman siitä. Pyh, vastenmielistä. Miksei tuo narttu voinut kipittää helvettiin tuosta?
"Joo, kylhän mä Donia oon, ja hyvä että sinäkin olet, koska muuten..." koirasusi mietti hetken sanottavaa.
"Me varmaan tapeltaisiin leukaperät verisinä," Donia sanoi ja virnisti uudelleen, ja pääsi kuin pääsikin juomaan. Tuo nautti jokaisesta vesitipasta, ja kääntyi sitten katsomaa toista.
"Ja toki minä osaan nätisti puhua. Jos se on tarpeellista. Eli harvoin," otus sanoi oudon nöyränä. Herra oli nyt liian väsynyt tappelemaan.

[tintti]

Ninja ei antanut tyytyväisyytensä näkyä Dankin osuessa häneen. Mukamas kohteliaana liikahti kuitenkin Ninja hieman kauemmas uroksesta, ja loihti kasvoilleen jonkin näköisen hymyn. Narttu toivoi saavansa edes joksikin aikaa vähintään juttuseuraa tuosta, joten parempi käyttäytyä joskus hyvin.
"Mukava kuulla että joku on vielä laumauskolleinen."
Narttu totesi. Seuraaville uroksen sanoille narttu hymähti, uroshan oli mielenkiintoinen tapaus.
"Suoria sanoja. Arvostan sitä."
Neito sanoi ja katsoi urosta pitkään vetoavasti silmiin. Hitaasti hän kuitenkin hetken päästä siirsi silmänsä aktsomaan vettä.