|
|
Post by lickke on Sept 28, 2008 19:30:50 GMT 2
Lilian
Kastanjanruskea tuuhea häntäinen, sekä arpinen koiranpuolikas jolkotti tassuaan linkuttaen lampea kohti. Oli hän sentään löytänyt juomapaikan. Tosin todella pimeältä ja kolkolta paikalta jossa tuntui ja saattoi jopa aistia että monta silmäparia tuijotti häntä metsistä.
Nartu laski kipeän verisen tassunsa kylmään, jäätävään veteen. Se huuhtoi verta pois mutta se myöskin helpotti kipua. Kuono laskeutui kylmään veteen ja Lilian niminen susikoira alkoi litkiä vettä minkä ehti.
Hetken kuluttua narttu asettui makaamaan puoliksi veteen, niin että vasen kylki huuhtoutui veden avulla, täten verinen arpi sai kylmää vettä, se helpotti hieman. Narttu ei osannut normaalisti olla varuillaan, mutta nyt jo eläimelliset aistit käskivät tehdä niin. Hän oli lammen vieressä myös siksi, että silloin hän saisi tarkkailla ympäristöään paremmin.
[Eli lankku tänne 8)]
|
|
|
|
Post by langennut on Sept 28, 2008 19:35:08 GMT 2
Hiroshima
Vähän matkan päästä tuli harmaa koirasusi mukanaan suuri kirves. Hän kiskoi kirvestä niin, että sen terä koski maata, ja jätti perään jäljen. Mielessään hän kirosi, että joutui raahaamaan tuota kirvestä. Hän näki toisen hahmon lammen rannalla. Hän oli ollut täällä ennenkin, ainakin hänen muistinsa mukaan. Ranwien alue, pah. Sää oli hieman sateinen ja harmaa, päivä alkoi vaihtua jo illaksi. Hiro käveli kauemmas toisesta, istui ja laski kirveen eteensä. Sitten hän mulkoili toista. Normaali, ei ranwi, naaras, ei tainnut olla donia. Pahus.
"Krhm." Uros köhi ja odotteli miten toinen reagoisi.
|
|
|
|
Post by lickke on Sept 28, 2008 19:47:54 GMT 2
Narttu oli uppoutunut mietteisiinsä ja säpsähti kun kuuli hienoista köhintää hiukan kauempaa. Pahus, ei hän ollutkaan ollut niin tarkkaavainen kun joku oli päässyt noinkin lähelle hänen huomaamattaan.
Ylpeästi tuo nousi ylös ja katsoi kulmiensa alta hieman häntä isompaa urosta. Hän oli liian väsynyt alkaakseen pilkalliseksi ja uros oli kuitenkin jo täysin erinlainen kuin se pentu, ehkä tuon kanssa voisi puhua järkevästi. Kaiken kukkuraksi narttu pelkäsi hieman tuota uroksen kirvestä.
"Mhh..", narttu ynähti ensin. "Kukas olet?"
|
|
|
|
Post by langennut on Sept 28, 2008 19:51:41 GMT 2
Hiroshima
Hiro vilkaisi toista. Aran näköinen, oudon kohtelias olevinaan.
"Noh, kerro itse ensin" Hiro totesi masentuneena. Hän nousi ja kääntyi lammen puoleen ja joi vähän. Toinen ei vaikuttanut aluksi kovin hyökkäävältä, mutta eihän se edes ollut donia. Koskaan ei voisi olla liian varma, Hiro huokaisi. Hän istui taas, kokeili kynsillään kirveensä terää.
Alkoi häämärtyä vähän, mutta ei vielä kovin nopeasti. Maa oli märkä, ja puista tippui vesipisaroita hiljalleen alas.
"Niin, ja mikä on laumasi?" uros kysyi.
|
|
|
|
Post by lickke on Sept 28, 2008 20:00:36 GMT 2
Hän ei ollut saanut tietää edes sen pennun nimeä, eikä sekään hänen, mutta ehkä tuolle urokselle voisi kertoa.
"Lilian on nimeni", narttu tokaisi, oikeastaan mutisi. Lauma kysymys olikin sitten tukalampi.
"Jos tietäisin niin en istuisi tässä, luultavasti", susikoira sanoi murahtaen.
"Miksi raahaat jotain tyhmää kirvestä mukanasi? Mitä sinä sillä muka teet?", narttu kysäisi. Hän yritti hieroa vähän ystävyyttä heidän välilleen. Jos hän saisi tietää enemmän tästä ihme saaresta.
"Hmm.. Sinähän voisit ehkä kertoa minulle hieman tästä saaresta? Kenties."
|
|
|
|
Post by langennut on Sept 29, 2008 14:22:27 GMT 2
Hiroshima
Hiro tuijotteli toista. Kun tämä vihdoin oli lopettanut, hän puhui itse.
"Kirves? Hmm.. Nojaa, sillä on helpompi teurastaa, tiedätkös?" Uros hymyili pirullisesti.
"Olet Michia. Tuo väritys kertoo sen. Saarella on myös Ranwit, erotetut ja sitten Doniat. Olen itse Donian beta" Hän jatkoi tiukkaan äänensävyyn.
Hiro katseli toista. sisua aiankin oli. Vähän ärsyttävä, mutta ei ainakaan heti tarvitsisi alkaa tapella. Toivottavasti. Uros tunnusteli edelleen kynsillä kirvestään, vetelemällä pitkiä vetoja terän päällä. Välillä lähti pieni vinkaisun tapainen, Hiroa hymyilytti.
"Hmm.. Olet siis uusi täälä? Noh, varoitan vain, että älä luota kaikkiin, tiedätkös, aina edes oman lauman jäsenet eivät ole sinun puolellasi" Hiro ajatteli katkerasti Aavetta, ja myös sitä Typerystä, oliko sen nimi Micah? Hyh.
|
|
|
|
Post by lickke on Sept 29, 2008 14:35:30 GMT 2
Kun oli kirveestä puhe, nartun selkäpiitä pitkin kulki kuin joku kylmä väre.
"*nielaus* Öh, selvä.", susikoiran puolikas sanoi ja katsoi maahan. Ei tuo oikeasti urosta kunnioittanut, mutta kirves laittoi hieman edes esittämään kunnioittavaa.
"Kyllä, olen uusi", koirasusi sanoi hieman rohkeammin ja nosti katseensa vähitellen. Mitä hän oli kuullut joidenkin supittavan, oli sekin että Doniat ja Minchiat eivät olleet oikein sovussa keskenään. Kyllä hieman enemmän kuin ennen, kun heillä nyt oli Ranwitkin perässään.
"Saanen kysyä, miten sinä pääsit betaksi?", niin, piti sitä jotain kysyä.
"Ainiin, kuka on Minchian lauman johtaja? Minä... kun en vielä tiedä", Lilian sanoi varsin varovasti ja virnisti epävarmasti urokselle. Niin, jos hän joskus saisi vielä vallattua johtajan paikan. (Usko unelmiisi nuori<3)
|
|
|
|
Post by langennut on Oct 6, 2008 18:08:09 GMT 2
Hiroshima
Hiro naureskeli mielessään. Toinen vaikutti hermostuneelta, kuinka hauskaa. Hiro pohti mitä sanoisi, kai hän voisi vain kertoa toiselle mitä tämä kysyi? Vähään aikaan uros ei ollut jutellut kunnolla. Nyt olisi tilaisuus, vaikka aikamoinen narttu tuo olikin, ja kaiken lisäksi myös Minchia. Uros virnisteli hetken ennenkuin vastasi ensimmäiseen kysymykseen.
"Noh, Donian laumasta lähes kaikki alkuperäiset ovat kuolleet tai kadonneet. Niin, on llut sotaakin ja kaikkea. Olen kai lähes ainoa näin pitkään selvinnyt? Nojaa, mutta, olen ollut paljon tekemisissä, joten kai se on selitys" Uros huokaisi. Hän ei mainitsisi mitään alfasta, ellei toinen kysyisi.
"Tjaa, eiköhän se ole Tira. Ruskea piski." Hiroshima vastasi vielä toiseen kysymykseen lyhyesti, hieman pohtien. Hän vaihtoi vähän asentoaan ja odotteli lisää kysymyksiä.
|
|
|
|
Post by lickke on Oct 6, 2008 20:16:04 GMT 2
Piski. Hmm. Ruskea? Paskan ruskea? Ah, mitäköhän se tekisi jos narttu alkaisi sille ilkkumaan.
"Hmm. Olen kuullut erotetuista. Miten heidätkin muka tunnistaa?", Lilian kysyi ja nousi ylös vaihdellen painoaan puolelta toiselle odotellen vastausta ehkä hieman kärsimättömänäkin. Tuolla ei ollut paljoa kyseltävää, mutta uros varmaan kertoisi lisääkin. Minchia oli hieman kärsimätön tosissaan, ja vilkuili ympärilleen, jos joku vaikka sattuisi näkemään tuon toisen laumalaisen seurassa.
[Lyhyt 8//]
|
|
|
|
Post by langennut on Oct 6, 2008 20:20:50 GMT 2
Hiroshima
Hiro katseli toisen likeitä. Säällittävää.
"Erotetuilla on kaksi häntää" Hiroshima totesi. "Muuten he ovat normaaleja."
Hiroshima nousi seismaan, ja heilutteli kipeitä takajalkojaan vähän. Nyt hän kyllä tahtoisi levätä. Maa oli mäkrä, mutta aurinko oli alkanut paistaa kuumasti. Donia otti kirveensä, ja meni viereisen puun varjoon makaamaan.
"Tiedätkö Ranweista?" Hän kysyi toiselta.
/Meg.lyhyt.
|
|
|
|
Post by lickke on Oct 6, 2008 20:32:42 GMT 2
Aurinko paistoi suoraan susikoiranneljänneksen silmiin ja tuo joutui siristelemään niitä. Narttu tykkäsi jonkin verran lämpimästä. Tuo kahlasi koleaan veteen ja sukelsi. Tuo ehetti pinnalle juuri sopiviksi kuulemaan kysymyksen ranweista.
"Kyllä sen, että jos ne purevat muutun rumaksi.. Niinkuin se yksi", narttu murahti hieman ajatellessaan sitä rumaa möykkyä.
"Mutta en välttämättä tarpeeksi", koirasusi tokaisi ja sukelsi uudestaan lampeen. Vaikka vesi olikin aika kylmää oikeastaan, Minchia halusi uida välillä. Pohjassa oli jotain kasvillisuutta, ja muutama ehkä vähän värikäskin kala uiskenteli pohjassa. Saarloosin neljännes sukelsi aina vain syvemmälle tutkimaan pohjaa. Tuo ei ollutkaan uinut saarelle tulonsa jälkeen, eikä oikeastaan tutkaillut ympäristöänsäkkään. Eihän tuo ollut edes kauaa asustellut saarella.
|
|
|
|
Post by langennut on Oct 6, 2008 20:44:39 GMT 2
Hiroshima
Hiro asettui rennosti makaamaan.
"Kah, miksi rumaksi? Nojaa, ei kai niistä sen enempää. Niitä kannattaa varoa, mutta eivät ne ihan hulluja ole"
Hiroshima haukotteli ja venytteli, hän oli kääntynyt kyljelleen. Hän ei kuitenkaan alistunut toiselle, vaan piti kirveen aivan suunsa vieressä, näyttääkseen toiselle, ettei ollut pompoteltavissa. Ehkäpä juuri sitä donia vihasi eniten, nimittäin komentelua. Ja ainoa henkilö, joka häntä sattoi komennella, oli alfa. Aave. Muita hän ei tottelisi.
"Hmm.. nojaa, mistä tulet?" Uros kysyi laiskasti.
|
|
|
|
Post by lickke on Oct 6, 2008 20:57:39 GMT 2
"Tuolta kaukaa, paikasta josta sinä et varmaan edes tiedä", narttu tokaisi kun ehätti pintaan. Linnun laulua ei enää kuulunut, mutta aurinko paistoi yhä. Pusikossa rapisi (kaislikossa suhisee <3), ja puu heilahteli vähän. Tuuli tuiversi metsästä juuri heidän suuntaansa, ja nenään painui ehkä hieman vieras haju.
"Mikä tämä haju on? Se on hieman vieras", Lilian kysyi nopeasti urokselta. Pian tuo kuitenkin sai vastauksen kun metsästä kuului karjaisu ja karhu taapersi hieromaan selkäänsä puuta vasten. Joka muuten kaatui suoraan veteen, koska suuri ja painava karhu painautui sitä vasten. Narttu ehätti luikahtaa pois puun alta ja näytteli hieman vieraalle otukselle hampaitaan uhkaavasti muristen. Karhu vain jatkoi yhä selkänsä raapimista uuteen puuhun eikä välittänyt siihen verrattuna aika heiveröisen näköisestä susi nartusta, joka suoraan sanoen vain vinkui tuon korviin. Kun koirasusi huomasi että murina ja hampaiden esittely ei auttanut että karhu häipyisi, koiran puolikas katsoi Hiroshimaa nopeasti ja pian tuo lennähtikin jo veteen kun karhu rynni ja viskasi tuon järveen ohi juostessaan. Niitähän oli kaksi! KAKSI KARHUA! Narttu nousi pintaan ja katsoi Hiroshimaa.
|
|
|
|
Post by langennut on Oct 6, 2008 21:07:58 GMT 2
Hiroshima
Hiro kuunteli toista, mutta yhtäkkiä huomasi painostavan hiljaisuuden, jota seurasi iljettävän tuttu haju. Hiro nousi nopeasti seisomaan, jännitti lihaksensa, ja otti kirveen suuhunsa. Mokomia siis oli vielä, hän ajatteli. Toivottavasti tuosta nartusta olisi tappeliaksi. Karhu oli lähempänä, ja saapuikin jo, kaataen puun mennessään. Hiro jäi tarkkailemaan tilannetta niskakarvat pystyssä, valmiina hyökkäykseen. Siihen päättyi se, 'rauhallinen' päivä. Hiro katsoi karhua silmiin, kun tuo rynnisti häntä kohti. Hän väisti nopeasti, karhu tömähti puuta päin. Ilmeisesti joku vähän vahaa nalle, Hiro ajtteli ja kääntyi ympäri. Toinen karhu hengitti raskaasti hänen takanaan, ja Hir mietti mitä toinen teki. Noh, sillä ei olisi nyt niinkään välitä. Puuta päin törmännyt karhu kääntyi, ja nousi takajaloilleen uhkaavasti karjuen. Hiro lähti juoksemaan karhun jalkoja kohti, ja yritti lyödä tätä kirveellä jalkaan. Hän kuitenkin sai vain hipaistua kirveen terällä, kun karhun käpälä yritti iskeä häntä. Hän väisti sen, pysähtyi ja katsoi mitä toinen karhu ja koira tekivät.
"Hooi, missä olet?" Hiro huusi, kun ei heti nähnyt koiraa.
|
|
|
|
Post by lickke on Oct 7, 2008 17:52:03 GMT 2
Koirasusi oli taas sukeltanut pohjaan ja katseli pintaan nähdäkseen mitä toinen karhu teki. Ei, nartulla ei ollut paljoakaan kokemusta taistelemisesta, mitänyt joutunut taistelemaan hieman peuran raadosta yms. Pian susikoiran neljännekseltä alkoi jo happi loppua ja tuo nousi pintaan ja ui mahdollisimman nopeasti rantaan. Ravisteltuaan ensin tuo hyppäsi takaapäin toisen karhun kimppuun, jolla oli aikeita mennä auttamaan toveriaan Hiron nirhimisessä. Hampaat iskeytyivät karhun selkään ja tuo karjaisi hieman kivuliaan kuuloisena. Suomenlapin koiran neljännes murisi hampaidensa välistä ja painoi kyntensä tiukasti karhun selkään ettei tippuisi tuon heilutellessa selkäänsä jotta tuo pikku pistiäinen irtoaisi sen selästä. Kun ei näyttänyt tuon kiusan kappaleen voimat loppuvan karhu liiskasi nopeasti heilautuksella koirasutta paksun puun ja vahvan runkonsa väliin. Lilian murisi... murina hiipui.. vikinää.. ulvahdus. Narttu joutui päästämään irti jotta karhu ei liiskaisi tuota puuta vasten. Suden neljännes lysähti maahan haukkomaan henkeään kun karhu onnistuneen liiskauksen jälkeen astui eteenpäinja käännähti narttua päin. Minchia kohotti katseensa ja murisi uhkaavasti esitellen samalla hampaitaan, sen verran miten pystyi hengen haukkomiseltaan. Karhu nousi takajaloilleen ja näytti kuin tuo aikoisi lyödä koirasutta.
|
|
