are you wondering is this life or dead

[fang]

Donian vuoren kupeella päivää paistatteli muuan koira-uros. Aurinko paistoi tummien, matalalla roikkuvien pilvien alla, ja ilma oli tunkkaista ja kosteaa. Tuska nosti väsyneestä päätään. Erotettu makoili suurella, kuumaa hohkaavalla kivellä ja heilutteli laiskasti häntiään. Väsymys ja hiostava ilma tekivät tehtävänsä, ja uroksen päätä särki vimmatusti. Aivan kuin joku hakkaisi lekalla aivoja kasaan. Koiran teki mieli huutaa, muttei kehdannut. Vaalea kierähti kiveltä alas, ja meni makuulleen kiven taaksen, hentoiseen varjoon. Ainakaan nyt aurinko ei porottanut suoraan silmiin ja ennestään kipeään päähän. Muutenkin Tuskan muistissa oli kuin tyhjä kohta. Jotenkaan Erotettu ei vointu muistaa viime aikaisia tapahtumia. Hän ei muistanut, missä oli laiskotellut viimeiset päivät. Tummat pilvet siirtyivät auringon eteen, onneksi. Pian alkaisi sataa, raikasta vettä aah~

[Tika]

#Täältä tuloon >#

Vilkku oli hyvin sekaisissa tunnelmissa. Se itki kuin hullu, miten se pystyikin itkemään niin paljon. Koko ruumista kirvelsi ja sattui, eikä kuumuus lainkaan auttanut asiaan. Muutamat Tiran aiheuttamat haavat loistivat punaisina oranssin turkin seasta. Kaikki taistelun aikana olltu energia oli lähtenyt. Susi ei ollut nukkunut koko yönä, ei ollut voinut. Vilkkuun oli sattuntu liikaa, kun se oli tajunnut kaikki asiat. Se ei enää olisi minchia. Se ei enää olisi alfa. Se olisi mitätön kaksihäntäinen erotettu. Myös haavat vaikeuttivat nukkumista. Narttu tärisi hullun lailla kävellessään hitaasti eteenpäin. Kauaa tämä ei enää jaksaisi. Ja niinhän siinä kävi, että narttu lysähti ulahtaen maahan ja läähätti kovasti. Se rekisteröi olevansa Donian vuoren luona, ennenkuin sulki silmänsä ja vain makasi väristen.

#x3 Aika kökkö, taidot on ruosteessa...#

[fang]

[Niin miullakin, en ole pitkään aikaa pelannut täällä.]

Tuskan kirsuun kantautui vienoinen veren aromi. Vaalea valpastui heti, kun veren mukana tuli tuttuakin tutumpi haju; Vilkku. Uros seurasi hajua. Pitkään tämän ei tarvinnut kulkea, kun hän näki edessään makaavan puolisonsa. Tuska sai pahoinvoinnin aallon nähdessään, missä kunnossa toinen oli. Ja toisen hännän nähdessään uroksen mieli täyttyi kysymyksillä; Mitä helvettiä?
"Vilkku?" toinen sanoi hiljaa ja kävi nartun vierelle makuulle. Tuska huomasi, että alfan koru oli kadonnut. Joku oli syrjäyttyänyt ja erottanut Vilkun, mutta kuka. Kauaa tuo ei miettinyt, kun sai omat epäilyksensä asiasta, mutta piti ne omana tietonaan.

[Tika]

#Eh, en oo pitkään aikaan pelannut missään xD#

Vilkku höristi hiukan korviaan kuullessaan jonkun lähestyvän. Pian se haistoikin Tuskan, joka kohta jo tuntui vieressä makaamassa. Narttu raotti silmiään.
"Mm"
Ynähti tämä, kun ei oikeastaan muuta jaksanut. Itku oli laantunut ainakin hetkeksi, ja susi vain makasi. Pientä rauhoitusta soi Tuska tämän vieressä, lohtua toi.
"Missä Onni ja Tinttu on?"
Sai oranssi kysyttyä. Sen mielessä pyöri Tiran kertoma. Tira oli tappanut tämän pennun. Viha sävähti pinnassa, mutta peittyi pian suruun ja epätoivoon. Tummat pilvet kasaantuivat yhä enemmän taivaalle. Susi ei oikeastaan asiasta välittänyt, tuskin huomasi.

[fang]

Tuskan mieli teki hieman perääntyä, ettei tarvitsisi vastata toisen kysymykseen.
"Tinttu voi... Varmaan hyvin," tuo sanoi.
"M-mutta Onni..."
Uros asettui maahan nartun mieleen. Tuo nieli surunsa, ja kuiskasi sitten hiljaa, mutta selvästi, miten asiat olivat.
"O-onni... Tira... Tira tappoi hänet. Älä huoli, minä kostan Tiralle... Tapan sen ukon, kunhan löydän. Olen viime ajat vain etsinyt Tiraa," Tuska sanoi, ja mietti sitten, että miksi hän selitteli, kun se ei hänen syytään ollut. Mutta Vilkkua oli järkytetty niin paljon, että piti olla varovainen.

[Tika]

Susi vilkaisi Tuskaa tuon takellellessa. Onni. Onni siis. Kirottu Tira, kirottu maailma. Miksi kaiken piti olla niin vaikeaa? Kaikki vihasivat toisiaan, mutta kuitenkaan eivät.
"Onni..." nikotteli narttu ja nyyhkäisi hiljaa. Se oli tiennyt tämän. Se oli osannut odottaa, että sen pentu oli kuollut. Se oli itse asiassa tiennyt pentunsa kuolleen. Mutta Tuskan sanomana se kuulosti paljon lopullisemmalta. Oranssi vajosi syvemmälle murheen mustaan kuiluun. Miten se kohta enää voisi päästä sieltä edes pois?
"Tiralle onkin sitten paljon... kostettavaa", sanoi Vilkku hiljaa ja käänsi päänsä pois päin. Kaikki mahdollinen pyöri sen päässä, eniten toki Onni ja se kirottu Tira. Miksi? Miten joku pystyikin olemaan niin julma, että tappoi oman lapsenlapsensa?! Niin. Sitä sietäisi kysyä.

#Sekalainen >.<#

[fang]

[Diuu en koskaan jumita...]

Tuskan kävi sääliksi Vilkkua. Uroksesta alkoi tuntua että kaikki mitä oli käynyt Vilkulle oli tämän syytä. Jos hän olisi valinnut jonkun toisen puolisokseen, Vilkkua ei olisi sekoitettu Tiran elämään. Nyt sudelle koitui vai harmia appiukostaan. Tuskakin masentui toisen reaktiosta ja katseli narttua surkeana.
"Olen pahoillani," uros sai sitten sanottua melko vaimeasti. Koiran ajatukset ja pää olivat nyt melko sekaisin. Mutta tavallaan tämä oli helpottunut, kun sai viimein kerrottua asiansa Vilkulle.

[Btw eihän Onni ollut Tiralle oikeasti sukua? Ja pitkää pukkaa XDDD]

[Tika]

[[Eipä tainnutkaan xD Noo, pikkuvikoja]]

"Eihän se sinun vikasi ole", sanoi Vilkku huokaisten. Se ei missään tapauksessa halunnut, että Tuska syyttäisi itseään. Tosin eihän tässä paljon millään ollut väliä. Huokaus. Liikaa oli tapahtunut lyhyessä ajassa. Aivan liikaa. Ei ihme, jos Vilkkukin pikkuhiljaa sekoaisi saarella. No, ainakaan johtajan taakka ei enää ollut painamassa.
"Minusta sinun pitäisi olla varovainen... Nyt kun Tira on alfa, hänellä on paljon vaikutusvaltaa", sanoi narttu mahdollisimman tyynesti. Tuska oli jo varmasti huomannut tämän kaksi häntää ja puuttuvan johtajan korun, joten turha olisi peitellä tekijää. Ellei toinen jo arvannutkin.

[[Hem, lyhyt]]

[fang]

Tuska oli huomannut Vilkun joutuneen erotetuksi ja syytti automaattisesti siitäkin itseään. Mutta samalla tuo syytti isäänsä. Jos vain ajatus voisi tappaa...
"En usko että Tira saa enää niin paljon vaikutusvaltaa. Kun kaikki saavat tietää että hän on taas alfa, alkaa ilkeät juorut liikkua. Etenkin, kun he pitivät varmasti sinua parempana alfana kuin sitä kämyistä ukkoa," uros mutisi puoliksi itselleen ja vilkaisi sitten Vilkkua. No, onneksi Vilkku ainakin sanoi että tapahtumat olleet Tuskan vikoja.
"Minulla oli ikävä sinua," uros sitten sanoi, ja mietti hetken mitä mahtoikaan kuulua kaikille hänen pennuilleen. Osa oli varmasti saanut jo surmansa. Miten nuorimmat pärjäsivät tässä julmassa maailmassa? Mitä kuului Nicolle ja Ingolle? Tuskin hyvää.

[Tika]

[[Jotenkin alan tuntea itseni kummalliseksi, kun kolmas töpö jo mihin valittelen viestin kestoa samalle pelaajalle XD]]

Vilkku huokaisi. Toivottavasti Tuska oli oikeassa. Mutat tunsihan tuo toki isänsä, joten eiköhän.
"Niinno, kait Tirallakin kuitenkin kannattajansa on? Vai millä se muuten pysyi alfana ennen siirtoa ulottuvuudesta toiseen?" kysyi narttu levottomana. Toisaalta, eihän se periaatteessa enää ollut tämän ongelma, miten lauman kävisi. Mutta ei Vilkku kyllä jättäisi laumaa pulaan, vaikka ei ollutkaan enää alfa. Ei se vain voisi tehdä niin. Sen luonne ei sitä sallisi, ei millään. Pitihän omiaan puolustaa. Susi kun ei ollut mikään kova omaan napaansa tuijottelija. Ainakaan se ei uskonut niin.

"Minullakin oli ikävä sinua", sanoi narttu sitten pehmeästi ja tuhisi hiljaa. Susi sulki silmänsä ja vain nautti toisen lämmöstä vieressään. Ihme ja kumam kyllä tätä alkoi väsyttämään. Tai eihän se sinänsä ollut ihme, mutta tämä oli luulltu ettei pystyisi nukkumaan huolehtiessaan liikaa. Mutta taitaisi se uni kohta viedä voiton... Yritti Vilkku kuitenkin vielä pysytellä hereillä, ettei Tuska vaikka huolestuisi. Oli se niin mukava kun oli kumppani johon pystyi luottamaan.

[fang]

[Me pelataan nii paljo yhessä 8'D]

"Alfana voi pysyä ilman kannatusta jos ei ole vahvoja haastajia," uros tokaisi sitten. Syrjäyttämällähän ne arvot vaihtuivat. Tuskaa vitutti se, että alfa oli se vahvin. Tunnepuolen piti olla kunnossa myös. Ja sen, että otti laumansa huomioon. Kuololla tosin tuntui näitä huonoja alfoja olevan. Paskaa tarinaa uros oli kuullut Donioidenkin alfasta.

Tuska käpertyi lähemmäs Vilkkua ja huomasi että tuon silmäluomet alkoivat näyttää raskailta. Erotettu silitti kuonollaan nartun poskea ja haukotteli itsekkin. Uni tosiaan maittaisi. Vilkullakin oli raskaat ajat edessä. Ja takana. Pitihän jälkeläisten tilat selvittää.

[fang]

[Juu, vetäsen Tuskan pois, ko tota, jos me sit jossai vaiheessa pelataa se riita peli ni ei mee jutut sekasi.]

[Tika]

[[Jees ]]