|
|
Post by koji on Mar 23, 2008 15:09:48 GMT 2
Pieni erotetun pentu asteli varovaisesti kaatuneen kelon päällä. Nico katseli ympärilleen, ketään ei näkynyt missään. Ja ummehtuneen hajun alta ei oikein erottunut mikään muu haju. Inhottavan hämärää myöskin oli. Onneksi oli sentään keskipäivä, muuten taatusi pimeämpää olisi. Nico lähti kävelemään varovaisesti keloa pitkin, ja hyppäsi siitä hieman liukkaalle kivelle, ja kaatusikin siitä mahalleen.
|
|
|
|
Post by yontimo on Mar 23, 2008 18:09:46 GMT 2
Secret oli juuri lähtenyt Dankin luota suutuksissaan ja hän oli nopeuttanut kävely vauhtinsa huimaksi. Nyt hänen sirot pitkät jalkansa polkivat maata allaan nopeasti. Hänen häntänsä suhisi hänen perässään ja kieli roikkui ulkona suusta. Hän näki edessäpäin kaatuneen kelon ja hän ponkaisi vielä enemmän vauhtia jalkoihinsa, hän aikoi hypätä tuon rungon ylitse.
Hänen silmänsä havaitsivat pienen pennun, joka tallusti keloa pitkin ja luiskasti sitten maahan. Narttu yritti jarruttaa, mutta hänen tassunsa liukuivat ja tiukasti hän painoi peppunsa maahan, ehkä hän saisi vielä vauhtinsa pois.
|
|
|
|
Post by koji on Mar 23, 2008 18:34:24 GMT 2
Pian Nico havahtui. Askelia jostain. Pian toinen hyppäsikin kelon yli, jonkin matkan päähän hänestä. Nopeasti pentu nousi seisomaan, mahdollisimman ylvään näköisenä. Pitihän sitä näyttää mahdollisimman ylväältä ja arvokkaalta, olihan hänen äitinsä sentään (vielä) Minichian alfa.
|
|
|
|
Post by yontimo on Mar 24, 2008 18:58:07 GMT 2
Secret sai hypättyään pöllästyneenä pysäytettyä vauhtinsa ja pikaisesti hän kääntyi ympäri katsahtaen pentua, kulmat koholla hän tuijotti pentua niin juuri pentua, joita hänelläkin olisi pian. Surkeana hän vilkaisi mahaansa, mutta ei siinä vielä mitään näkynyt, juurihan tuo oli tapahtunut. "Kuka olet?" hän sujautti sanansa pennulle ja irvisti hampaillaan. Notkeasti hän asteli lähemmäksi toista ja vilkuili yhä kysyvästi.
|
|
|
|
Post by koji on Mar 24, 2008 19:10:59 GMT 2
Nico katseli hetkisen toista kunnes sanoi
"Nico. Äitini on Minichian alfa." Lopun hän sanoi hieman lesoilevasti. No, kuka pieni jätkän pentu ei lesoilisi sillä asialla? Ei ainakaan tämä pentu siitä jäisi lesoilematta. Äidistään hän oli hyvinkin ylpeä, toisin kuin isästään. Ei siitä edes mitään mainita viitsisi.
"Entä sinä?" Nico kysyi.
|
|
|
|
Post by yontimo on Mar 25, 2008 16:03:19 GMT 2
Secert tuijotti toista pääalhaalla ja pää hieman kallellaan, "Vai Nico" hän maisteli sanaa suussaan ja vastasi sitten "Olen Secret".
"Mitäs pikkuinen täällä yksin tallustaa?" hän kysyi kulmiaan kohotellen.
|
|
|
|
Post by koji on Mar 26, 2008 15:51:27 GMT 2
"Tutkiskelen vain tätä rämettä, vaikka tunnenkin tämän aika hyvin." Nico vastasi, loppu ei kyllä totta ollut. Ei hän koskaan ennen täällä ole ollut, mutta eihän sitä toiselle myöntää voinut. Ja sitäpaitsi, oli mukavaa lesoilla kaikenmaailman asioista.
|
|
|
|
Post by yontimo on Mar 28, 2008 15:40:48 GMT 2
"Vai sellaista" Secret sanoi ja heilautti häntäänsä ilmassa. Auringon säteet lankesivat puiden välistä ja saivat koiran näyttämään miltei keltaiselta. Hän katseli ympärilleen rämeelle ja näki muutamia pieniä suokuoppia. Muuten paikka näytti hyvin rauhalliselta ja hiljaiselta.
|
|
|
|
Post by koji on Mar 29, 2008 12:53:46 GMT 2
Nico asteli toisen eteen, ja katsoi tämän pitkiä hampaita kummastuneena.
"Miksi ihmeessä sinulla on tuollaiset hampaat?" pentu kysyi kallistaen päätään. Kaksi pientä häntää heilui hiljakseen puolelta toiselle.
|
|
|
|
Post by yontimo on Mar 30, 2008 15:51:23 GMT 2
Secret suipisti suutaan ja hymähti pennulle. "Jotta voisin tappaa paremmin" hän sanoi hiljaa kuiskaten ja vinkkasi silmää pikkuiselle, "ehei, ne vain kasvoivat minulle" hän sanoi kiltimmin ja hymähti uudelleen.
|
|
|
|
Post by koji on Mar 30, 2008 16:19:08 GMT 2
Nico katsoi hetken toisen hampaita ja totesi sitten: "Ihan oudot."
Jossain oksalla rääkyi varis ärsyttävästi. Pentu katsahti siihen ja irvisti. Olisi mokoma nyt hiljaa.
|
|
|
|
Post by yontimo on Apr 1, 2008 14:32:13 GMT 2
"Jotkut näitä vänä araastelee, mutta en minä mikään peto ole" hän totesi hiljaa pennulle ja hörösti korviaan kuullessaan raakunan, inhottava lintu. "Tuletko kanssani jonnekkin?" hän sanoi pennulle ja hypähti muutaman askeleen poispäin.
|
|
|
|
Post by koji on Apr 2, 2008 14:15:29 GMT 2
"Outo pikemminkin." Nico naurahti ästyttävään sävyyn. Että, toisten ärsyttäminen osasi olla mukavaa. Todellakin.
Toisen puhuessa uudestaa pentu mietti hetken, kunnes sanoi:
"Vaikka."
Ainakin tekemistä riittäisi.
|
|
|
|
Post by yontimo on Apr 13, 2008 13:28:46 GMT 2
"Hyvä mennään sitten" hän sanoi toiselle ja hypähti lahon puun ylitse lähtiessään juoksemaan, hän toivoi pennun pysyvän mukana. Hänen pitkät koipensa halkoivat räme maata ja kieli valahti suusta ulos, läähättämään. [uus töpö jonnekkin? vai  ] |
|
|
|
Post by koji on Apr 13, 2008 13:35:04 GMT 2
Ei varmaa tarvi tehä x) . Ja tää olis varmaa myös aika lyhyt, nii kyl tääl vois jatkaa.
---------------------------
Nico katsahti toiseen ja lähti juoksemaan. Pentu oli erittäin juoksurakas, muuta fyysista tekemistä se ei kestänytkään. Häntä vieläkin vähän 'ihmetytti', toisen ns. ylisuuret hampaat ja sininen suu. Outoa se pennulle oli, ei sellaista nyt ennen oltu nähty.
|
|
]