fang
Admin
Donian Alfa
Posts: 12
|
Post by fang on Mar 26, 2008 15:33:09 GMT 2
Danki ärähti hieman toisen kynsien raapaistessa valkoista turkkia. Pari karvaa lennähti ilmaan ja tippui sitten valkeaan maahan, joka oli kuitenkin niin poljettu mutaiseksi ja veressä, ettei sitä kovin valkeaksi voinut sanoa. Danki läähätti hieman ja nuolaisi verta poskeltaan, turkin alta tihkui punaista, lämmintä verta. Pian valkealla oli kuitenkin muuta ajateltavaa, kun toisi toisen tassut jossain rintakehän tienoilla. Uros nytkähti hieman taaksepäin, ja tuo ärähti terävästi. Tuollainen potku ei kuitenkaan kauaa koirasutta pidätellyt, tuo lähti kiertämään toista matalana, silmät kiiluen ja tiukasti toisessa ja toisen liikkeissä. Pian Donia huomasikin kiertävänsä ympyrää, ja metallijalasta kuului välillä vaimeaa nitinää.
|
|
|
Post by vohveli on Mar 30, 2008 1:36:54 GMT 2
Jaa. ...Jaa. Vaalea oli näemmä päättänyt ruveta kiertämään kehää ketun ympäri. Itseasiassa tuo oli hyvinkin hermostunut, mutta ulkoapäin tuo näytti, kuin ei olisi välittänyt pätkääkään. Tuo vain murahti, huokaisi ja katsoi toista. Tiesittekös, että oli rasittavaa tietää, että toinen oli takana, eikä itse katsonut. Ei, Synti ei tasan kääntäisi päätään katsomaan. Miksiköhän? Se ei tiennyt itsekkään. Äh. Ärsytti, mitähän tässä voisi tehdä. Haukotella ja ruveta taas nukkumaan? Hahhah. Musta kohotti kulmiaan ehdotukselleen. Jaa. ...Jaa. Ei hassumpi vitsi. Donia haukotteli syvään ja venytteli siinä samassa. Tuo kävi istumaan, ja sen kautta makaamaan. "Öitä" Silmät suljettiin ja koitettiin tässä saada unta. Mustakettu taisi tietää, että mitä todennäköisemmin toinen kävisi kohta kimppuun, vaan väliäkös sillä. Eihän uros nyt mitään nukkumaan rupeaisi, tämä oli vaan. Oli vaan-- Jaa mitä? Ehkä tuon ajatuksen juoksu tosiaan oli hiukan erilainen.
|
|
fang
Admin
Donian Alfa
Posts: 12
|
Post by fang on Apr 3, 2008 13:49:47 GMT 2
Danki murahti ja katsoi toista todella kummissaan. Valkea ajatteli, että toisella oli varmaankin joku tauti kun se noin oudosti käyttäytyi. Koirasusi ärähti ja potkaisi sohjoa kettua kohti. "Terve," tuo murahti ja lähti sitten kävelemään pois päin. Ei ollut mitään itua hyökätä nukkuvan otuksen kimppuun. Helppoa se oli, mutta oliko helppo parasta? Ei. Helppo oli osittain tylsää ja osittain heikkoa. Valkea potki matkallaan sohjoa, muttei vaivautunut katsomaan, tuliko toinen perässä ja tekikö tuo yllätyshyökkäyksen. Matkaa kuitenkin jatkettiin ärsyyntyneenä.
[Kiitos pelistä~ Vedin ehkä hieman yllättäen herrani pojjes...]
|
|
|
Post by vohveli on Apr 8, 2008 19:30:05 GMT 2
[Kiitos itsellesi~]
Tumma tunsi jotain sontaa niskassaan. Jaajaa, se rupesi vielä potkimaan maata. Tihii, ärsyttiköhän tuota. Syntiä lievästi sanottuna huvitti tilanne. -Oli siinä tosiaan kumma heppu, sitä huvitti omat "vitsinsä". Taino, miksi tuota päähänpistoa nyt pystyi sanomaan. Tuon teki mieli kikatella ja hykerrellä. Vaan, joo. Ehkei. Ketulla taisi tänään olla harvinaisen hyvä päivä. Tai sitten se oli niin huono, että doniasta tuli ihan diudiu. Jaa. Sen sonnan potkimisen jälkeen ei enää tapahtunutkaan mitään, muuta kuin toisen tervehdys. Synd raotti toista silmäänsä. Sinne se vaalea sitten tallusteli. Kettu näytti toiselle kieltä takaapäin. Sitten tuo vilkaisi ylöspäin. Aurinko paistoi, ja kovaa paistoikin. Tumma turkki imi itseensä kaiken valon. Tuli kuuma. Rupesi läähätyttämään. Muttei tästä jaksanut enää mihinkään lähteäkkään. Jäädään sitten leikkimään raatoa. --Maistuivatkohan korppikotkat hyvälle?
|
|