|
|
Post by koji on Jan 28, 2008 18:39:22 GMT 2
Harmaan sävyinen koirasusi asteli vuoren rinnettä ylös päin. Lunta tuprutti hieman taivaalta. Aurinkoa ei juuri paljoakaan pilvien rakosista näkynyt. Tryuu pysähtyi, ja kääntyi katsomaan alas rinnettä. Aika kauas näkyi. Näky oli kaunis, muttei sitä hän ollut tullut ihailemaan. Vuorelle kiipeämässä oli, koska halusi nähdä ainakin osan saaresta, vaikka tuskin kokosaarta näkisi. Tryuu kävi istumaan, pieni huilaus hetki ei ollut pahaksi. Tryuu katseli alas vuorelta ja välillä katsahti taivaalle. Menneisyytään uros pitkästä aikaa ajatteli. Paukkupakkasiin oli hän tottunut, ja paksu turkki auttoi myös hyvin asiassa.
---------------------------------------
fang tuo Aaveen tänne
|
|
fang
Admin 
Donian Alfa
Posts: 12
|
Post by fang on Jan 30, 2008 16:12:50 GMT 2
[Ja ny se tuo sen.]
Musta susi oli tullut jälleen vuorelle, vaikka olikin vasta muutama viikko sitten käynyt täällä. Donia tahtoikin nyt vain nähdä kerta vilkaisulla koko reviirinsä, jonka oli kovalla työllä ansainnut.
Pian susi tunsi olevansa tarpeeksi korkealla. Uros ravisteli itseään, ja hengitti muutaman kerran nopeasti, tämä kapuaminen otti voimille, kun ei enää oltu niin nuoria...
Tuo saikin Aaveen muistelemaan nuoruuttaan. Vaikka se oli silloin tuntunut ei-niin-mukavalta, hymyili tuo nyt ajatuksille. Morkilla pyyhki varmasti hyvin. Ei sillä, pyyhkihän Aaveellakin. Kaikki eivät tule iloiseksi samoista asioista, ja Aave ei tullut iloiseksi niistä asioista, joista Mork tuli. Alfa kaipasi omaa rauhaa ja aikaa itselleen, Mork tahtoi löytää sen oikean ja saada kakara lauman. Se sai Aaveen muistelemaan muita sukulaisiaan. Tai no, ei tuo tuntenut ketään isänpuolelta, kun ei edes isää tuntenut. Emon puolelta mieleen tuli vain Kinzoku-eno, joka oli varmaan jo kuollut vanhuuteen. Niin se aika kului.
Pian susi herkesi muistelemasta, kun ilmaan leijaili jonkun vieraan haju. Hieman epäillen uros loikki pari askelta alaspäin, ja yritti etsiä tuon oudon hajun lähdettä.
|
|
|
|
Post by koji on Jan 30, 2008 16:41:54 GMT 2
Tryuu nousi pian seisomaan. Muistot pyörivät vieläkin päässä. Ihmisiin ei hän enää yhtään luottanut, onneksi tuskin heitä enää ikinä joutuisi tapaamaan.
Uros lähti hiljaa ylös päin kävelemään, voimia ei liikaa halunnut kuluttaa. Ei sitä koskaan tiedä kehen voisi törmätä.
Pian kirsuun leijailikin vieras haju. Tryuu kiihdytti vauhtiaan. Pian, jonkin matkan päässä hän näki mustan suden. Koirasusi katsoi hetken toista, muttei vielä mitään sanonut. Kohteliasuustapoja kun ei uros tuntenut, ei enää.
Tryuu ei kuitenkaan lähtenyt minnekkään. Eihän tässä nyt minnekkään viitsisi lähteä, kun kovalla työllä tännekkin oli kiivennyt. Samankaltaisia maisemia kotipuolessakin oli näkynyt. Lunta näkyi kohtuun kauas, ja metsää myös.
|
|
fang
Admin
Donian Alfa
Posts: 12
|
Post by fang on Jan 31, 2008 15:50:30 GMT 2
Aaveen kulmat menivät kurttuun. Tuo oli haistannut toisen jo aikaa sitten, ja viimein tuo erottikin harmaan pilkun lumisilta rinteiltä.
'No jaa, tällä kertaa se ei ole minchia harhailemassa reviirilläni,' susi tuumi, ja nousi sitten takaisi ylemmäs, kohtaan josta oli loikannut alas toisen vainutessaan. Kun tuo toinen ei mikään pölpöttäjä ollut, ei tarvinnut alfankaan mitään sanoa. Miksi erakko puhuisi? Etenkään silloin, kun toistakaan ei kiinnostanut puhuminen? Turhaa lässytystä. Kielet poikki kaikilta niin kaikki olisivat tyytyväisiä. Ei kitiseviä kakaroita, ei riitoja. Ei eroja...
|
|
|
|
Post by koji on Feb 3, 2008 18:56:50 GMT 2
Tänne pitää keksii jotaa hauskaa, kun mul ei ainakaa kunnol inspaa
-------------------------------
Tryuu pysytteli hiljaa, eslkä toiseen päin. Hän katseli alas vuorelta. Kirkas lumi häikäisi hieman. Onneksi sentään aurinko ei töydeltä terää paistanut.
Mukava viileä ilma oli sopiva. Koirasusi huokaisi hiljaa tylsistyneesti.
Tekemisen puute vaivasi, niin kuin yleensäkkin, kun yleensä yksin eleli. Tryuu katseli taivaalle, muutama lintu hänen ylitseen lensi.
|
|
fang
Admin
Donian Alfa
Posts: 12
|
Post by fang on Feb 4, 2008 16:12:37 GMT 2
[Jotain kliseitä voisi tähän peliin tunkea. Vihollisia, taistelua... Njoo-o, en ole muuten pitkään aikaan päässyt pelaamaan kunnon tappelupeliä.]
Aave antoi puuskittaisten tuulten pörröttää paksua turkkia. Tuo hymyili hieman, ihan pikkuriikkisen, ettei kukaan ulkopuolinen saanut sellaista käsitystä, että uros todellakin tunsi vielä tyydytystä jostain asiasta. Musta vilkaisi sitten ainoalla näkevällä silmällään toista.
'Melkoinen moukka, ei sano mitään edes omalle alfalleen,' tuo ajatteli, mutta oli osittain kiitollinen. Näin ollen ei tämän sudenkaan tarvinnut puhua eikä pukahtaa.
Jonkin ajan päästä aurinko meni pilven taa. Musta loikki pari askelta alaspäin. Olihan tuo jo nähnyt oman reviirinsä, ja sitähän hän oli tullut katsomaankin.
[Eli jos nämä vaikka alkaisivat jossain vaiheessa taistella?]
|
|
|
|
Post by koji on Feb 4, 2008 17:32:10 GMT 2
Juh, taistely käy.
Kumpi tekee ns. 'alotteen'?
----------------------------
Tryuu oli hieman laiskalla päällä. Ei puhua ollenkaan viitsinyt, ei hän muutenkaan kovinkaan seurallinen ollut. Ennen enemmän seurallinen oli.
Koirasusi vilkaisi nopeasti toiseen, muttei vieläkään mitään sanonut. Mitään erityistä tarvetta siihen ollut.
Hän mietti pitäisikö sitä kuitenkin, edes jotain toiselle sanoa. Vaikka Tryuu jotain hauluaisi sanoa, niin ei hän tiennyt mitä. Keskusteluja kun huono aloittamaan oli.
-----------------------------
Lyhyttä -_-
|
|
fang
Admin
Donian Alfa
Posts: 12
|
Post by fang on Feb 12, 2008 16:35:44 GMT 2
[Aave ei harrasta mielellään tappeluita.]
Aave vilkaisi kulmiensa alta toista.
'Mikä lie...' ajatteli, ja loikki taas hieman alemmas. Vuorella piti kulkea varovasti, kun oli tuota jäätä talven takia kertynyt. Uros ei tahtonut kaatua saatikka sitten pudota ja taittaa niskojaan. Hui, sitä tilaisuutta Hiroshima käyttäisi taatusti hyväkseen.
... Jonkun pitäisi syrjäyttää se. Alfaa hieman hävetti tunnustaa itselleen, mutta tuo pelkäsi Hiroshimaa siinä puolessa. Hiro oli vielä nuori Aaveeseen verraten, ja oikea tulisielu. Se voisi helposti syrjäyttää Aaveen pahana päivänä.
Ajatuksissaan kulkiessaan susi ei oikein katsonut mihin kulki, ja näin ollen liukastui, ja mätkähti komeassa kaaressa maahan. Tuo ulvahti hieman, mutta nousi sitten maasta toisen muistaessaan.
[Anteeksi kesto.]
|
|
|
|
Post by koji on Feb 19, 2008 16:31:58 GMT 2
Ei mitään, kyl mullaki välil vastaamises kestää.
--------------------------------
Tryuu kääntyi katsomaan taakseen, kuullessaan tömähdyksen. Pieni ivallinen hymy nousi uroksen kasvoille. Vahingon ilo paras ilo, ainakin Tryuun kantilla asia oli niin. Pian uros kuitenkin päänsä käänsi pois. Hän nousi seisomaan, kun kylmässä ei ai kovinkaan mukava ollut istua.
Tryuu aivasti hiljaa ja pudisti hiljaa päätään. Kylmä tuuli puhalsi uroksen yli. Korkealla rinteellä oli paljon kylmempi, kuin alempana. Onneksi paksu turkki lämmitti sentään.
|
|
fang
Admin
Donian Alfa
Posts: 12
|
Post by fang on Feb 21, 2008 12:28:53 GMT 2
Aave oli omissa ajatuksissaan. Äkkiä susi muisti hiljaittain tapaamansa koiran, Tiran, joka oli puhunut jotain Vilkusta. Aaveesta tuo oli vaikuttanut hieman oudolta. Entinen minchian alfa, varmasti sillä oli kaunoja syrjäyttäjää kohden. Vaikka Aave olikin elänyt melkein koko elämänsä eristyksistä muista, kyllä hänkin oli aina tiennyt, kuka johti mitäkin laumaa. Ja jos alfa oikein muisti, oli tuo Tira ollut jo Minian aikaan johtaja.
Susi haukotteli makeasti. Pitkä päivä alkoi olla takana päin. Alkukevät oli jo lähellä, sen näki valoisemmista illoista. Musta murhahti, ja kävi makuulleen maahan, ja laski päänsä lumelle. Voisi ottaa pienet torkut, jonka jälkeen voisi mennä tarkistamaan reviirin itärajat.
[Lyhyttä pukkaa atk-tunnilla.]
|
|
|
|
Post by koji on Mar 22, 2008 21:48:02 GMT 2
Tryuu katseli hetken alas. Huokaus. Elämä sitten välillä kusi.
Pitäisiköhän koittaa hankkia ystävä, edes yksi? Mutta ei Tryuu ollut kovinkaan seurallinen tyyppi. Yksin oli paljon parempi elää. Ainakaan kukaan läheinen ei pysty loukkaamaan pahasti. Mutta, yksin elossa oli paljon huonoja puolia. Kukaan ei koskaan sanoisi mitään hyvää, kehuisi, olisi seurana... Mutta, jos ystävän omistaisi joutuisi kantamaan huolta, että olisiko tämä elossa vai ei.
Tryuun mietiskelyn keskeytti jyrisevä ääni. Hän uros kääntyi ääntä kohti, ja kalpeni hieman. Lumivyöry! Ei tosiaankaan hyvä. Tuskin sitä pakoon pääsisi, mutta yrittänyttä ei laiteta! Koirasusi hyppäsi hieman alemmas rinteelle, ja lähti juoksemaan alas päin.
-------------------------------------
Ny se lumivyöry idea sit toteutu XD
|
|
fang
Admin
Donian Alfa
Posts: 12
|
Post by fang on Mar 26, 2008 15:37:22 GMT 2
Aave poimi mustiin korviinsa kovan jyrähdyksen, ja vilkaisi hieman hitaasti taaksepäin. Uros näki, kuinka vuoresta "murtui palanen." Alfa älähti ja loikkasi salamana pystyyn. Tuo tarkasti, oliko laumalainen jo lähtenyt karkuun. Uros ei keksinyt mitään keinoa päästä pakoon, joten tuo lähti pinkomaan toisen perään tuhatta ja sataa. Lunta valui jo hieman alas, ja lumen pinta nousi koko ajan. Hetken päästä Aave kahlasi melkein polviin asti lumessa. Susi alkoi pian huohottamaan, lumessa juokseminen kävi kunnon päälle. Musta loikki välillä, että pääsi nopeammin ja alemmas, mutta melko toivottomalta se näytti, koska vyöry tuli koko ajan lähemmäs ja lähemmäs.
"Hemmetin hemmetti," Donia mutisi ja kiristi tahtia.
|
|
|
|
Post by koji on Mar 26, 2008 16:10:26 GMT 2
Tryuu juoksi jonkin aikaa, kunnes kompastui kiveen ja kaatuo maahan ikävästi. "Hitto..." uros kirosi ja nousi ylös, toiseen tassuun koski ikävästi. Siitä huolimatta Tryuu jatkoi juoksuaan, joka muuttui koko ajan vain vaivalloisemmaksi. Ei kuitankaan kannattaisi luovuttaa. Harmaa loikki myös välillä lunta oli kuitenkin niin paljon, että sekin oli vaivalloista. Tassuunkin vielä särki, toivottavasti se ei venähtänyt tai mitään. Uros vilkaisi nopeasti Aaveeseen, joka oli jonkin matkan päässä tästä.
Tryuu käänsi katseensa pian takaisin eteen. Alas oli vielä aikamoinen matka, ja ei juoksu varmaan paljoa siitä helpottuisi.
"Perskule..." donia kirosi juostessaan alaspäin.
----------------------------------------
Vedän Tryuun poijjes, ropetus ei etene.
|
|
