Minchia/Mutakuoppa/ Olet kunnossa [fang]

[fang]

"Vitun vittu..." Onni jupisi, ja pysähtyi kuuntelemaan äitinsä sanoja, ja käänsi hitaasti päänsä äitiään kohti ja nyökkäsi, jonka jälkeen väänsi kasvoilleen hymyn. Tietysti poika halusi erota äidistään ilman mitään riitoja. Veltosti tämä yskäisi ja käänsi sitten kuononsa osoittamaan toiseen suuntaan. Se tätä varmaan kutsui. Toinen suunta. Minchia oli niin erimaata kuin emonsa. Vilkku oli rauhallinen ja arvokas alfa. Onni taas oli villi ja aggressiivinen. He olivat niin erilaisia, kummallakin oli oma elämänsä ja maailmansa. Vaikka Vilkku kuului todella tiiviisti Onni elämään, ja sisimmässään Onni tahtoi kuulua äitinsä, Tuskan ja jopa tulevien pentujen elämiin. Voisi olla kivaakin leikkiä pienten nyyttien kanssa, etenkin jos sieltä tulisi edes yksi poika.

[Lara]

Narttu nyökkäsi hiljaa.
"Mene vain, jos tahdot. Olen aina seuranasi"
Vilkku sanoi hymyillen salaperäisesti harjaksensa takaa. Susi nousi ja käveli poikansa vierelle seisomaan, isompana kuin Onni, ainakin toistaiseksi.
"Odotan innolla sitä päivää kun tämän jälkeen tapaamme. Mieluiten iloisemmissa merkeissä," alfa sanoi tönäisten pentuaan kuonollaan.
"Lupaakkin sitten saapua paikalle kun pienet pentuni syntyvät. Eikö vain?", narttu kysäisi.

[fang]

Onni nyökkäili hymyillen.
"Joo mutsi. Mä tuun sitten kun pennut on syntyny," poika sanoi. Tätä ei kiehtonut nähdä äitinsä synnyttymässä.
Mutta nyt oli aika päästä toisiin maisemiin. Ehkä tapaamaan jonkun kivan tytön. Sitä Onni nyt kaipasi eniten, tyttöystävää. Ihana ajatellakkin sellaista.
"Heippa," minchia sanoi ja lähti pojjes.

#Kiitos pelistä ^____^#

[Lara]

Narttu nyökäsi ja arvasikin jo toisen ajatukset.
"Nähdään. Paremmissa merkeissä vielä"
Vilkku sanoi ja lähti itsekkin pois mutakuopalta jatkamaan tarkistus retkeään.

#Lyhyt.. Kiitos pelistä ^-^#