Kuin tuhka tuulee [Vapaa]

[mcromu]

//Tänne saa vapaasti tunkea //

Chokoreeto istuskeli palaneessa maastossa ja katseli murheellisen oloisena ympärilleen. Kaikki puut, pensat ja heinät olivat palaneet poroksi. Nuori huokaisi ja kävi makuulleen tuijotellen eteensä. Muutamia puuntaimia näkyi siellä täällä ja Choko huokaisi. 'Ehkä tämäkin alue joskus kasvaa entiselleen.' Tämä pohti ja tuijotti pienen pientä vaahteran taimea edessään pienesti hymyillen. Chokoreeto kierähti selälleen ja ajatteli, että oli selvinnyt tähänkin asti. Mutta miten oli muiden sisarusten laita? Olivatko he selvinneet, vai vain osa, vai olikohan Chokoreeto yksin ainoana selvinnyt siitä.. mitä nyt oli tapahtunutkin.

[fang]

Tuo ruskea erotettu ei ollut yksin. Tuhkaan jäi myös mustan suden tassun jäljet. Uros asteli hitain, ehkä hieman verryttelivin askelin, ja katseli murheellisena ympärilleen. Tuli oli tappaja. Musta seisahtui hetkeksi. No, eiköhän tähän kasvaisi uutta heinää. Aave oli joskus kuullut, että tuhkasta saattaa kasvaa parempaa, kuin mitä se oli ollut ennen palamista. Näissä aatoksissa herramme oli, mutta kun tarkka hajuaisti vaistosi toisen koiran läsnäolon, valpastuivat muutkin aistit. Punainen, ainoa näkevä silmä etsi näkökenttään toista otusta. Pian alfa huomasi vähän matkan päässä ruskea, murheellisen näköisen erotetun. Aave tuhahti hieman, ja kirsusta lensi tuhkaa, jota oli näköjään jo joka paikassa.

[mcromu]

Ruskea ei ajatuksissaan huomannut toisen saapumista vaan keskittyi tuijottelemaan taivasta. Choko kuuli kohta läheltään raskaan oloisia askelia, ja tämä kierähti maate katsellen ympärilleen. Pian pojan katse paikansikin ison mustan suden, joka ei ollut kovin kaukana. Toista häntää ei näkynyt, Chokoreeto huokaisi epäonnisesti. 'Donia se tästä vielä puuttuikin.'[/b] Poika ajatteli pikaisesti. Choko nousi varovaisesti ylös ja käänsi katseensa toiseen ja katseli tätä hetken. Erotettu käänsi katseensa kuitenkin pois, sillä ei halunnut tuijottaa toista. Sellaisesta pahasta tavastahan musta vain suuttuisi Chokolle. Poika oli vilkaisteessaan huomannut toisen punaisen silmän, ja se vasta karmikin nuorta. Chokoreeto ei aikonut avata suutaan, olihan se itsekseen oppinut, että parempi puhua vain, jos tältä kysytään jotain.

[fang]

Erakko tiesi toisen tuijottavan tätä.
"Pöö," susi sanoi matalalla äänellä, kuitenkin niin kovalla että toinen kuuli sen. Röyhkeä nulikka. Erotettu. Miksi lie?
Alfa tunsi pakottavaa tarvetta sanoa jotain, mutta miksi puhua nyt kun toinen selvästi pelkäsi tätä? Jos toinen ei pian aloittaisi keskustelua, voisi Aave kysyä, mitä tuollainen pelokas erotettu teki Ranwien reviirillä.

[mcromu]

Chokoreeto tuijotti maata tassujensa alla ja tämä tunsi pienesti värähtävänsä toisen sanoessa 'pöö'. Ei pelkästään säikähdyksestä, Choko vain tajusi, että tilanteen se tekisi itselleen paljon vaikeammaksi mykkäkoulua leikkiessä.
"Tuota.." Se aloitti, mutta sulki suunsa sitten. Poju ei osannut sanoa toiselle mitään pelkäämättä, että musta suuttuisi. Erotettu huokaisi, mutta päätti ainakin, jos ei muuta, esitellä itsensä mustalle.
"Minä.. minun nimeni.. on Chokoreeto." Choko sanoi vaisusti, muttei uskaltanut nostaa katsettaan Doniaan.

[fang]

aave ei vaivaantunut edes vastaamaan toiselle, hädin tuskin kuuntelemaan. Susi vain asteli tympääntyneenä lähemmäs toista, ja tuijotti ainoalla näkevällä silmällään toista.
"Mitä sinä teet täällä poika? Etkö tiedä, kenelle nämä maat kuuluvat?" alfa tokaisi tympeään sävyyn. Donia ei tuntenut, ainakaan toistaiseksi tarvetta edes esitellä itseään. Musta huomasi olevansa nälkäinen, ja ajatteli pian hakea riistaa. Ehkä toinen osasi saalistaa.