Passion colors everything

[fang]

[Lara tulee sitten miun ja Benjin seuraks :3]

Kuiva ruoho rasihi susikoiran tassujen alla. Nuori minchialainen, Benji, hölkkäsi rivakasti merenrantaviivan lähettyvillä, ei kuitenkaan aivan rannassa, vaan vähän matkan päästä ruohikkoisella alueella. Uros oli kuitenkin niin lähellä rantaa, ettei puut tai risut olleet näköesteenä, vaan Benji näki suoraan merelle.
'Vesi on varmaan jo alkanut jäähtyä..' minchia ajatteli ja muisteli kuluneen kesän kuumia hellepäiviä. Ilma oli kääntynyt pikkuhiljaa viileämmäksi, ja merivesi oli jäähtynyt roimasti siitä mitä se oli ollut vielä vähän aikaa sitten.
Omissa ajatuksissaan koirasusi jatkoi asteluaan, alkaean kuitenkin pikkuhiljaa hidastaa vauhtiaan.

[Lara]

[I'm comiing! 833]

Oranssi koirasusi makoili ranta viivalla ajatuksissaan, häntä heilahteli merivedessä, sekoittaen hiekkaa sen alla. Natasha hengitti tasaisesti, sisään ja ulos, sisään ja ulos. Tuon nenään kuitenkin tarttui tuoksu, jotenkin tuttu ja läheinen, mutta silti tuntematon. Narttu nosti päätään ja tutkaili ympärilleen, mistä tämä haju tuli? Siinä samassa tuo näki tuttuja värejä, oranssia ja punaista, ja värejä kantava koirasusi asteli suoraan häntä kohti. Narttu ei noussut ylös vaan tuijotti lähestyvää eläintä kohti. Tuon pää oli yhtä sotkua, voisiko tuo olla? Siitä oli niin kauan, mutta silti niin tutun oloinen?. Nata päätti vain odotella vielä, että toinen tulisi lähemmäs.

[fang]

Uroksen kirsuun tarttui meren hajun lisäksi nyt toinenkin haju. Benji melkein pysähtyi, että pystyi ottamaan kunnon vainun ja muistelemaan, miksi tuo haju oli niin tuttu. Hm, haju toi mieleen susikoiran pentuajan emon ja sisarusten tykönä. Vaikka pentuajoista oli jo aikaa, ei omien perheenjäsenten ominaistuoksut olleet pyyhkiytyneet muistista. 'Olisiko tuo.. joku siskoista?' Benji tuumi ja alkoi kävellä taas rivakammin. Uroksen haju tuo tuttu tuulahdus ei ollut, eli isä tai Nico ei ollut lähettyvillä. Minchia ei myöskään uskonut törmäävänsä äitiinsä, joten Natan, Ingon tai Passionin piti olla lähellä. Pian uros näkikin vähän matkan päässä makoilemassa oranssin nartun. Benji asteli rivakasti toisen luokse.

[Lara]

Tuo toinen asteli ihmeen nopeasti nartun luo. Kyllä, pakko sen oli olla. "Benji..?", Nata kysäisi äänessään hieman intoa ja myös epävarmuutta. Tämähän oli kuin unta, yli kaksi vuotta ei ollut tämä nähnyt jälkeäkään perheestään, ja nyt yksi veljistä ilmestyi sattumalta tämän seuraksi. Tyttö nousi seisomaan, että olisi edes vähän toisen korkeudesta, ja häntä palasi takaisin nartun selän päälle, hieman kippuralle. "O-oletko se todella sinä?", tyttö varmisteli ja mittaili urosta katseellaan, Benjihän oli kasvanut kamalasti, ja oli narttua isompi, ei hirveästi, mutta huomattava ero siinä oli.

[fang]

[Nii eiks toi Nata ollu vanhin? Sitä varte vaa kyselen ko Benji sanoo sitä isosiskoks ]

Pian Benji oli aivan toisen edessä. Koirasusi katsoi narttua. Ei harjasta, tämä oli siis Nata.
"Kyl, se olen minä," Benji sanoi sitten ja katsoi miten sisko nousi seisomaan.
"Oon tainnut kasvaa yli sinusta isosisko," minchia tokaisi kun huomasi toisen katselen tätä. Uros ajatteli mielessään kuinka hassua oli, että pentueen isoin pentu oli nyt jäänyt Benjin varjoon, etenkin kun Benji ei edes ollut suurimmasta päästä tässä sisarusparvessa.
"Miten sinulla on mennyt..?" Benji kysyi sitten ja kävi istumaan. Poika oli melko innoissaan tavatessaan pitkästä aikaa perhettään, mutta tapansa mukaan minchia näytti ulkopäin rauhallisesta ja hillityltä kuin viilipytty.

[Lara]

[Jepa 8)]

Narttu peitteli hämmästyksensä ja istuutui toisen jälkeen. "Niin tuota.. Ihan hyvinhän minulla on mennyt", lukuun ottamatta kaikkea mitä on tapahtunut matkan varrella. Koirasusi jatkoi lausettaan, mielessään. "Entä sinulla? Pikkuveli", tyttö sanoi, ja painotti sanaa pikkuveli, vaikka se ei oikein enää kuvannut urosta. "Oletko muuten sattunut äitiä tai isää näkemään? Tai Ingoa, Nicoa ja Passionia?", ajatella, että tyttö muisti kaikki nimet, vaikka siitä oli niin kauan. Olihan hän toki joskus ajatellut heitä, mutta että ne tulivat noin nopeasti, ilman mietintää. Hän ei ollut kyllä nähnyt ketään perheestään, Benji oli ensimmäinen. Iloinen yllätys.

[fang]

Benji heilautti häntäänsä ja kuunteli tarkkaavaisena toisen puheita.
"Ei minullekkaan ole juuri mitään käynyt. Olen kulkenut saarella yksin siitä lähtien kun läksin kotoa", koirasusi selosti nopeasti menneisyytensä. Vaikka hän oli kulkenut pitkän ajan itsenäisesti, ei hänelle ollut juuri ikinä käynyt mitään.
"En ole nähnyt ketään sen jälkeen kun jätin kotiluolan," Benji sanoi ja tunsi olonsa hieman haikeaksi muistellessaan kotiluolaa ja päivää, jolloin oli tavannut isänsä ensimmäisen kerran. Minchia sulki haikeuden tunteen mielestään, ja nousi ylös.
"Tule, mennään kävelylle" uros sanoi siskolleen ja katsoi tätä silmiin.

[Lara]

Koirasusi kuunteli ja nyökkäsi sitten. Tämä nousi toisen perässä ylös. "Mikä ettei, olenkin jo maannut täällä turhan pitkään. Nata lähti jo kävelemään ja kääntyi odottamaan veljeään.


[Voihan muikku kun tuli ihan lyhytt]

[fang]

Benji väisti kun toinen nousi, ja antoi tuon ottaa pari askelta. Näin Benjin ei tarvinnut valita suuntaa mihin lähdettäisiin menemään. Uros astui parilla pitkällä askeleella siskonsa viereen ja nyökkäsi sitten päällään eteen päin.
"Nonih, mennään," tuo tokaisi.

[Noh ei se haittaa ]

[Lara]

Koirasusi jatkoi kävelemistä pitkin rantaviivaa, poispäin siitä suunnasta, mistä Benji aikaisemmin tuli.
"Noh, onkos sinulla ketään.. hmh, tyttöä?", narttu kysäisi ihan vain ilkeilläkseen hieman. Nataa piristi kummasti kun tuo näki edes yhden sisaruksistaan. Narttu vilkuili ympärilleen ja sitten taas urokseen, kokoajan. Oli jotenkin kummallista käsittää, että uros oli noin iso. Varmaan sen takia koska Natasha ei ollut nähnyt tätä sitten pentu iän, ja alitajunnassa tuo oli yhä pieni pentu.

[fang]

Benji asteli siskonsa vierellä ja haisteli raitista meri-ilmaa. Rannassa oli ihanan viileää, ei lainkaan niin kuumaa ja tuskaista kuin sisämaassa. Uros höristi korviaan kun toinen puhui ja mietti hetken oliko kuullut oikein. Totisena nuorena koirasusi ei tajunnut että toinen kysyi vain vähän piikitelläkseen, joten koirasusi vastasi ihan normaalisti."
"Ei, olen ollut ihan yksin aina," Benji sanoi. Uroksen mielessä välähti ajatus, että olisiko siskolle pitänyt kertoa Benjin suuntautumisesta. Minchia päätti kuitenkin toistaiseksi jättää asian sikseen.
"Onko itelläsi ollut ketään?" koirasusi kysyi sitten ja katsoi siskoaan, ja virnisti todella pienesti. Benji ei voinut olla huomaamatta siskon vilkuiluja.

[Lara]

Kun tuli vastakysymyksen vuoro, narttu hieman tönäisi toista. "Ei tietenkään", koirasusi virnisti toiselle hieman mutta sitten muuttui taas totisen näköiseksi. Pieni tuulen vire käväisi pöllyttämässä koiraeläinten turkkeja mutta haihtui sitten. Jotenkin koirasudella oli tunne, että kaikki kääntyisi vielä huonoksi. Ei hänelle ikinä tapahtunut mitään positiivista, ei ainakaan mitään näin hyvää. Ei ikinä.

[fang]

Benji väläytti ujon hymyn kun toinen tönäisi tätä, mutta kun toinen meni totiseksi meni uroskin. Tuulin pörrötettyä koirasuden turkkia menivät kylmät väreet selkäpiitä pitkin, ja minchiastakin alkoi tuntua, että jokin menisi vielä pieleen.
"Oletko sinä muuten nähnyt perhettä?" Benji kysyi sitten, kun muisti, että oli unohtanut kysyä tätä Natalta.

[Lara]

Narttu vajosi ajatuksiinsa pikkuhiljaa. "Mh.. Ei, en ole", koirasusi sai vastattua ja jatkoi kävelyä tuijottaen tyhjällä katseella eteensä. Koirasuden päässä vilisi ajatuksia ympäriinsä, jotain tapahtuisi, takuulla. Mitä se jotain olisi? Tapahtuisiko Benjille jotain? Sanoisiko Benji jotain kamalaa? Benjiä koskevien ajatusten kohdalla Nata käänsi katseensa hetkeksi Benjin silmiin kuin etsien vastausta. "Tuota, Benji, haluatko sinä kertoa minulle jotain?", narttu heitti koukun, ja odotti sieltä tulevan jotain ikävää.

[fang]

Benji nyökkäsi hieman. Natakaan ei ollut nähnyt muita, ehkä perhe ei ollut kunnossa. Benji karisti nuo ajatukset kuitenkin mielestään. Mitä sitten, jos hän ei näkisi enää emoaan tai isäänsä? Ei Benji ollut mikään pikkulapsi joka tarvitsi vanhempiaan.
Natan kysymys saattoi minchian taas omista ajatuksistaan tähän hetkeen.
"Minä..? Eeen.." Benji vastasi. Uros ei halunnut vielä kertoa biseksuaalisuudestaan, oli liian aikaista. Eihän hän edes tiennyt mitä mieltä Nata oli sellaisesta. Susikoira näki, että siskolla oli jotain mielessä.
"Painaaks joku asia?" tuo kysäisi sitten ja pysähtyi.