|
|
Post by vohveli on Jun 18, 2008 11:55:24 GMT 2
Toisen kynnet onnistuivat raapaisemaan kuonosta, ja monta kertaa lavasta. Vaan eipä siitä välitetty. Kettu kuitenkin pomppasi pois nartun päältä, ja jäi katselemaan, mitä se nyt tekisi. Saisi vaikka lähteä.
|
|
|
|
Post by koji on Jun 18, 2008 12:00:50 GMT 2
Micah tuli tappelua hieman lähemmäs. Hän hymyili pienesti, kun Synti onnistui toisen silmän puhkaisemaan. Viimeisen mahdollisuuden näköjään antoi, tuolle nartulle. No, kai kaikki ansaitsivat vikan mahdollisuuden.
'Toivottavasti tuo on vika häiritsiä...' hän ajatteli.
|
|
|
|
Post by langennut on Jun 18, 2008 12:04:27 GMT 2
Misty
Mist pääsi ylös. Hän itki ja verta oli kaikkialla. Narttu tärisi ja yritti kerätä voimiansa, mutta mitään ei ollut jäljellä.
"Mi-minä teen mitä haluan" Narttu sanoi hiljaa. "Minä en lähde" Se sanoi vähän normaalimmin.
Misty oli vain turhan typerä. Hän ei ollut tottunut komenteluun.
|
|
|
|
Post by vohveli on Jun 18, 2008 12:06:13 GMT 2
No tosiaan Misty oli hiukan typerä. "No annas kun minä avitan"
Ja salamannopeasti Synti hyppäsi narttua päin ja koitti tönäistä tuota niin, että joutuisi vierimään matkansa alas.
...Joka oli hengenvaarallista.
No, sitä parempi.
|
|
|
|
Post by koji on Jun 18, 2008 12:21:10 GMT 2
Typerä tosiaan. Ei tajunnut lähteä.
Micah huokaisi. Onneksi, kohta varmaan saisi olla rauhassa Synnin kanssa.
|
|
|
|
Post by langennut on Jun 18, 2008 12:30:21 GMT 2
Misty
Mist hiljeni. Sitten, se tunsi iskun, joka oli tarpeeksi kova kaatamaan nartun. Misty kompastui, löi päänsä. Matka alas oli pitkä ja jyrkkä. Narttu ei hiiskahtanutkaan. Se vain antoi ruumiinsa tippua alas vuorelta. Se kuitenkin itki samalla.
"Anteeksi.." Naaras sanoi käheästi. Se pyysi anteeksi äidiltään ja perheeltään. Se oli tietääkseensä viimeinen jäänyt. Ja se kuoli tyhmästi, silkkaa typeryyttään. Se ei ollut saanut mitään aikaa ennenkuin kuoli.
Mistyn niskat päästivät inhottavan äänen hänen tippuessaan loppumatkan. Maatessaan siinä kuolleena hän hymyili idioottimaista hymyään.
Eikä se ollut edes tarkoitus.
|
|
|
|
Post by vohveli on Jun 18, 2008 13:56:20 GMT 2
Synti katseli toisen matkaa alaspäin. Mm, taisi kuolla, sillä ei se siitä enää liikkunut. Kettu virnisti. Se oli tappanut jonkun. Aika hemmetin mukava tunne. Tosin, olihan se tehnyt sen... Kerran ennen tätä.
Ranwin katse siirtyi Micahiin. Noniin, nyt ei kyllä tasan enää tulisi kukaan häiritsemään. Toivottavasti.
"No, eipähän tulee enää takaisin", musta virnisti.
|
|
|
|
Post by koji on Jun 18, 2008 14:00:54 GMT 2
Micah katsoi Mistyn tippumista. Hän ei ollut koskaan tappanut ketään... Ei ehkä edes pystyisi siihen. Tuollain ei kyllä olisi mukavaa kuolla, no omapa oli vika, kerrankun ei häipynyt. Uros asteli Synnin viereen.
"Niimpä."
|
|
|
|
Post by vohveli on Jun 22, 2008 16:56:06 GMT 2
Synti tutki Micahia. Nyt. Nyt tehtiin perkele tämä nopeasti, ettei kukaan kerkeäisi tulemaan häiriköimään.
"Mihinkän me jäimmekään?" kettu virnuili, jotenkin romanttisen oloisesti. Sitten tuo pomppasi sinikuvioisen eteen, ja teki leikkikumarruksen.
|
|
|
|
Post by koji on Jun 23, 2008 21:24:13 GMT 2
Micah katsoi Syntiä hetken ja hymähti pienesti. "Niin." hän sanoi.
Tämä tosiaan hieman oudolta tuntui... Siiskun, ensimmäistä kertää elämässään Micah tunsi, että joku välittäisi hänestä. Ennen oli toisin, silloin kukaan ei piitannut. Ja ei nytkään melkein kukaan. Kukaan Donia ei varmastikaan piitannut...
|
|
|
|
Post by vohveli on Jun 23, 2008 21:43:08 GMT 2
...Nöf. Micah tuntui jotenkin oudolle. Perkele miten sitä ikinä pääsisi hommiin, jos toinen vain hymähtelisi?
Noooooh, ei se mitään, hyökätään silti.
Kettu virnisti ja koitti ponkaista donian päälle, ja kaataa tämän niin, että jäisi Synnin alle.
|
|
|
|
Post by koji on Jun 23, 2008 21:47:18 GMT 2
Micah antoi Synnin kaataa itsensä, joten hän kaatui selälleen toinen päällään. Donia katsahti toiseen.
"Olet ihana." Micah sanoi hymyillen pienesti.
|
|
|
|
Post by vohveli on Jun 23, 2008 22:02:45 GMT 2
Synti pakotti häntänsä heilumaan, ja kuonolleen hymyn.
"Niin sinäkin"
Kettu koitti nuolaista tuota huulilta useammankin kerran.
|
|
|
|
Post by koji on Jun 23, 2008 22:12:13 GMT 2
Micah hymyili, ja tunsikin pian toisen nuolaisevan häntä useamman kerran. Donia katsoi toista hetken ja nuolaisi Syntiä myös huulilta. Micah ei tiennyt kuinka paljon heillä ikä-eroa oli, muttei se häntä haitannut. Eikä ehkä pakosti edes haittaisi, jos toisen iän tietäisi~
|
|
|
|
Post by vohveli on Jun 23, 2008 22:25:38 GMT 2
[Ja diidadaada, nyt teemme aikaharpin ja siirrymme likaisten kohtien yli, ettei pikku lasten mielet vaurioidu 8')]
Kettu räpytteli silmiään. Argh, Auringon valo pakotti aukaisemaan ne silmät kokonaan, kun olisi tehnyt mieli nukkua. No, voisi etsiä varjoisamman paikan ja mennä sinne nukkumaan. Ranwi ynähti ja räväytti silmänsä auki. No mutta, siinähän oli joku donia!
...Eikun ainiin, sehän oli se Micah. Pikku virne nousi mustan kasvoille. Tuo nousi ylös ja haukotteli syvään, jonka jälkeen venytteli perusteellisesti. Tsk, ei huvittanut noin vain lähteä tästä. Synd halusikin tietää, miten tuo reagoisi. Näin ollen uros kävikin istumaan sinukuviollisen viereen, odottaen, että se heräisi.
|
|
