Aallon(ko) harjalla~ [Tynkää~]

[fang]

*Taavi tuhahti ylevästi.
"Kuka on ton muori?" teini kysyi isältään. Poika halusi tietää, ja se on harvinaista, koska yleensä Taavia ei kiinnosta muiden asiat.*

*Tuska vilkaisee happamasti poikaansa. Pitäisi nyt turpansa kiinni.
"Öäh, Donian alueella, muistaakseni. Jossakin luolassa..." uros muistelee. Muisti pätkii... Muisti pätkii.*


//[Sivu 5~]

[Tika]

"Ai.. Olisi nimittäin kiva käydä katsomassa sitä"
*Sanoo teini hiukan harmissaan, kun Tuska ei muistakaan tarkkaan. Mutta eihän sellaista voisi odottaakaan. Taavin huomautuksen teini jättää kokonaan huomiotta, eihän se edes tälle puhunut. Jonkinlaista kitkaa tuntui nyt olevan Taavin ja Tintun välillä, ja susikoira uskoo sen liittyvän jotenkin siihen kuiskailuun aiemmin...*

[fang]

*Taavia alkaa vituttaa ihan toden teolla. Tuo narttu ei ymmärrä mistää mitään, ja oma isäkin on noin tyhmä... Äh, ärsyttää.*

*Tuskaa alkaa pikkuhiljaa painostaa poikansa puhumattomuus. Mutta ei uros voi uskoakkaan, miksi poika on hiljaa. Tuska katsoo Tinttua. Pitäisikö sittenkin kertoa totuus...*

[Tika]

*Narttu tuntee olleensa liian hyväsydäminen. Eiei, pitäisi taas järkiintyä. Nämähän ovat vain arvottomia rakkeja, tai oikeastaan Taavi on. Tuska on sentään Tintun mielestä isä. Susikoiran mielestä on väärin, kun sen seläntakana supistaan, sen mielestä on väärin, kun Taavi on noin olevinaan.*
"Taavi, ei sinun tarvitse noin selvästi kateuttasi osoittaa"
*Toteaa narttu kärkkäästi, sehän on nimittäin oiva ja kelvollinen syy toisen hiljaisuudelle. Onhan Tuska kuitenkin enemmän Tintun isä, teinin mielestä ainakin, sanoi Tuska itse mitä sanoi.*

[fang]

*Taavi väläyttää vihoissaan hampaansa. Voisipa kertoa totuuden tuolle nartulle. Mutta, mikä esti? Ei mikään, ei mikään, ei mikään. Kai.*

*Tuska on hieman hämillään Tintun puheista.
"Äläs nyt, Taavilla on ollut vain vähän rankkaa..." Tuska toteaa. No, niinhän se tietysti on, mutta...*

[Tika]

"Aijaa. No mikäs sille muka on sattunut?"
*Kysyy teini sähäkästi, mutta silti kunnioitusta äänessään. Tottakai Tinttu hillitsee itseään isänään pitämänsä Tuskan luona. Mutta tuota Taavia susikoira haluaa näpäyttää. Mokoma on olevinaan niin hienoa, että. Eikä teini muutenkaan halua Tuskalla ja Taavilla olevan mitään salaisuuksia.*

[fang]

*Taavi vilkaisee happamasti kumpaakin.
"Sä et ole muuttunut yhtään! Ei IHME ettei me koskaan sua nähtykkään!" uros huutaa isälleen, ja lähtee sitten kävelemään hiekkarantaa pitkin.*

*Tuska ei ehdi vastata Tintulle, kun Taavi suuttuu. Uros kääntyy katsomaan poikansa perään, miettien mitä voisi sanoa.*

[Tika]

*Tinttu häkeltyy Taavin purkauksesta. Että kaikki johtuisi Tuskasta? Ei, se ei olisi mahdollista. Tuska on Tintulle ollut hyvä isä, joten nyt tuo ei voi käsittää Taavia. Narttu vilkaisee isäänsä ja miettii hetken. Taavia kyllä käy vähän sääliksi. Mutta sääli ei kuulu tämän sanavarastoon, eikä teini siis aio lohduttaa.*
"Minä... Isä? Mitä nyt?"
*Toteaa narttu kummissaan.*

[fang]

[Taavi on nyt siellä vähän matkan päässä, eli jätän hänet nyt tästä pojjes.]

*Tuska heiluttelee päätään puolelta toiselle ja aukoo suutaan, sanaakaan sanomatta.
"E-ei tässä mitään..." toteaa, ja vilkaisee ilme häkeltyneenä Tinttua.*

[Tika]

#Jop~#

"Ihan oikeasti. Kerro mulle, mä haluan tietää"
*Susikoira alkaa jo hermostua. Mikä Tuskalle nyt oikein tuli, kun tuollaiseksi alkoi. Ihan selvänä Taavin vika, se oli tullut ja rikkonut rauhan. Teini mulkaisee vihaisena kauempana oleilevaa Taavia.*

[fang]

*Vilkaisee Tinttua.
"Älä ole vihainen Taaville," Tuska toteaa tyynesti.
"Taavi on varmaan mustasukkainen. Silloin kun hän syntyi, en oikein ollut hyvä isä," uros kertoo, ja vilkaisee jälleen loittonevaa, ruskeaa selkää.*

[Tika]

*Tinttu on sekaisin. Tuska väittää, ettei ollut hyvä isä? Mutta kyllähän se oli. Asia meni jo liian monimutkaiseksi, joten susikoira päättää jättää asian sikseen.*
"Minä... No selvä sitten"
*Toteaa teini ja päättää olla edes hiukan ystävällisempi Taaville. Toisaalta, eihän Taavikaan ollut kovin ystävällinen tälle.*
"Iskä... Mistä te oikeasti kuiskitte silloin?"
*Kysyy Tinttu jälleen. Se ei aio unohtaa kuiskuttelua helposti.*

[fang]

*Tuska tuhahtaa.
"Kultaseni... Kaikki asiat eivät sovi korvillesi," sanoo, ja hymyilee sen jälkeen.
"Toivottavasti ymmärrät," lisää pikaisesti. Ei noista teineistä aina tiedä.*

[Tika]

"Mutta iskääää"
*Kitisee Tinttu. Se ei haluaisi olla kuin kitisevä kakara, mutta olosuhteet pakottivat.*
"En todellakaan ymmärrä. Kait minun on ihan sama tietää, jos kerran Taavikin tietää"
*Haastaa susikoira Tuskan. Teinin mielestä on epäreilua, kun Taavi tietää, mutta tämä ei. Tuska varmaan jo alkoi kyllästyä teinin kanssa väittelyyn, mutta Tinttu ei välittänyt.*

[fang]

*"Sinulla ja Taavilla on eri menneisyys. Sinun elämäsi on hyvin erilaista kuin Taavin. Joutua elämään ilman isää, ja myöhemmin ilman äitiä," Tuska tokaisee, ääni pysyy yhä tyynenä. Jos Tuska ei olisi antanut aikoinaan auttavaa tassua, olisi Tintun kohtalo ollut melko samanlainen kuin Taavin.*