|
Post by langennut on Mar 30, 2008 14:44:50 GMT 2
Hiroshima
Hiro laittoi päänsä kevyesti toisen pään päälle, ja huoakisi hiljaa. 'Tätä menoa minusta ei koskaan tule alfaa..' tuo ajatteli sulkien silmänsä hetkeksi. Avattuaan hän vain tuijotti lokon perimmäisen seinämän mustia murtuneita ääriviivoja, sekä alaspäin tunkeutuvia juuria. Kolo oli ummehtunut, ja ulkona kaikui tuulen kimeä viima. "Tätä hetkeä en unohda" donia kuiskasi käheästi.
|
|
|
Post by koji on Mar 30, 2008 14:52:18 GMT 2
Nevasta tuntui ihanalta olla Hiron lähellä. Onnelliseltakin. "Minäkään en unohda..." shiba kuiskasi, pitäen silmänsä onnesta kiinni. Hän ei totisesti tätä ikinään unahtaisi, vaikka mitä tapahtuisi. Mikään ei voisi pilata tätä hetkeä, ei mikään. "Olet ihana." Neva sanoi.
|
|
|
Post by langennut on Apr 6, 2008 10:20:07 GMT 2
Hiroshima
Hiro laski häntänsä toisen hännään päälle. Donia nosti päänsä toisen pään päältä ja nuolaisi tätä kevyesti kuonolle. Siiten se kuiten kavahti hiukan kauemmas. " Olet yhä eri laumasta " Donia sanoi vaitonaisesti. Kaikkein tärkeintä oli lauma, vasta sitten tuli kaikki muu.
|
|
|
Post by koji on Apr 6, 2008 13:36:25 GMT 2
Neva huokaisi hiljaa. Niin, eri laumasta... Se vain esteenä oli. Hän laski katseensa maahan. "Ei se haittaa...." shiba sanoi ja nosti katseensa Hiroon. "Ei se haittaa mitään... Ei kukaan saa tietää." Neva jatkoi hieman itkuisella äänellä.
|
|
|
Post by langennut on Apr 19, 2008 20:34:08 GMT 2
Hiroshima
Hiroshima katsoi toista ja nyökkäsi. Hän halusi olal toisen kanssa, mutta samalal häntä pelotti että joku saisi tietää. Se häntä pelotti. Hiron katse kiersi Nevassa ja siirtyi luolan seinille. Hän oli aivan hiljaa, jotenkin vaaivaantunut.
|
|
|
Post by koji on Apr 19, 2008 20:39:26 GMT 2
Kyynel vierähti Nevan poskelle ja lopulta tipahti maahan. "Ei se haitta mitään...." hän toisti vielä laskien katseensa maahan. Enään kylmä ei paljoa haitannut. Eikä sillä olisi edes mitään väliä. Ei yhtikäs mitään. Nyt oli vain yhdellä asialla väliä. Sillä että saisi olla Hiron kanssa. Muulla ei ollut väliä.
|
|
|
Post by langennut on May 17, 2008 11:45:53 GMT 2
Hiroshima
Hiro tuijotteli ympärilleen hiukan hämmentyneenä, mutta hänen sisällään painoi ikävä. "Jos tulisit Donian vakoojaksi.." Se sanoi pehmeästi ja hänttänsä heilutellen. Se olisi kaikki, mitä Hiroshima uskaltaisi pyytää. Toinen kuitenkin vaikutti laumaansa tykästyneeltä.
|
|
|
Post by koji on May 18, 2008 11:56:54 GMT 2
Neva katsahti Hiroon. Se saattaisi hyväkin idea olla. Vaikka tässä oli jo laumaansa totuttu... Tämä oli vielä tärkeämpää. "Voisin tullakkin... Jos se käy sitten Donian alfalle." shiba vastasi, pienesti hymyillen. Ei Nevaa toisaalta haittaisi, jos lauma petettäisi. Se ei ollut enään niin tärkeän tuntuista. Hänestä piti tehdä, niin kuin sydän sanoi. Eikä totella muita...
|
|
|
Post by langennut on May 18, 2008 15:05:42 GMT 2
Hiroshima
Hiro oli ensin uskomattoman iloinen kuullessaan toisen sanat, mutta kun hän kuuli sanan 'alfalle', murahti hän vaitonaisesti. "Niin.. Jos todella olet valmis siihen, yritän kysyä asiaa alfalta.." Hiro sanoi viimeisen lauseensa todella kitkerästi, mutta hymyili sitten Nevalle rohkaisevasti.
|
|
|
Post by koji on May 19, 2008 15:06:46 GMT 2
"Olen. Haluan vain olla kanssasi... Ei haittaa vaikka joutuisin pettämään Minichian." Neva sanoi hymyillen pienesti takaisin. Tämä olisi kyllä suuri valinta, joka muuttaisi elämän. Muttei sillä väliä. Olisi elämä silti ihanaa, Hiron kanssa jos saisi olla.
|
|
|
Post by langennut on May 19, 2008 17:45:50 GMT 2
Hiroshima
Hiro hymyili iloisesti ja nuolaisi toista kevyesti poskelle. "Ihanaa kuulla" hän sanoi pehmeästi ja virnisti. Jos jotakin Hiro oli kaivannut, niin tätä. Kaiken kokemans ajälkeen, hän todella tapasi ihmisen jota rakastaa. Neva oli juuri se henkilö, ei ketään muuta, ei ketään.
|
|
|
Post by koji on May 19, 2008 17:51:25 GMT 2
Neva nojasi onnellisena Hiron kaulaan. Tätä rakkautta ei kukaan voisi estää, tai kieltää. Ei, ei kukaan koskaan. Jos yrittäisi, ei Neva sitä kuuntelisi. Tunteitaan ennemminkin, ja tietenkin Hiroa. Jokainen hetki Hiron kanssa oli shibasta täydellisen ihana. Oli se missä vain. "Rakastan sinua..." hän kuiskasi.
|
|
|
Post by langennut on May 19, 2008 17:54:33 GMT 2
Hiroshima
Hiroshima hymyili ja mutisi toiselle käheästi: "Minäkin.. rakastan sinua.." Donia toivoi vain hiljaa mielessään että Aave hyväksyisi tämän. Sitten hän painoi päänsä toisen poskea vasten, sulki silmänsä ja tunsi miltein nukkumista korvaavan tilan. Ulkona oli pimeää, lumi valaisi ja pyrytti hiukan sisällekkin. Mutta, sisällä oli silti läämmintä.
|
|
|
Post by koji on May 19, 2008 18:00:52 GMT 2
Neva sulki hiljaa silmänsä. Hän ei halunnut ajatella sitä, hyväksyisikö joku tämän vai ei. Muitten mielipiteellä ei ollut merkitystä. "Hiro... Sinun seurassasi, tunnen oloni ihanan turvalliseksi." Neva sanoi.
|
|
|
Post by langennut on May 20, 2008 14:28:05 GMT 2
Hiroshima
Hiro naurahti hiljaa. "Hyvä kuulla, uskoisinkin olevani valmis suojelemaan.." Hiro hymyili tyytyväisenä, kiehnäsi hiukan päätään toisen poskeen, ja haukoitteli taas pienesti.
|
|