Minchia/Pohjoispuoli rannasta/ Miksi? [Slayer]

[slayer]

Scarlettin korvat heilahtivat ihmettyneenä kun hän katsoi uutta tuttavuutta, Minchian Alfaa. Scarlett huomaisi myös Vilkun levottomuuden ja heilautti häntiään.
"Minchian Alfako...??"
narttu sanoi hämmentyneenä ja painoi päänsä alas.
"Tarkoittaako se että joudun sinua tottelemaan?"
Se kysyi tuhahtaen kunnes tunsi korvan taustaansa kutittavan ja alkoi rapsuttaa hetkeksi. Sitten se ravisteli itsensä ja katsoi Alfaa. Lopulta Scarlett kävi kuitenkin takaisin makuulle ja murahti väsyneenä.
"Vai ystäviäkö me ollaan?"
Se kysyi pelottomana vaikka olikin hieman epävarma.

[Lara]

"Niin, ei, sinä et ole minun laumassani, ei sinun tarvitse minua totella. Ystäviä me... ollaan"
Narttu sanoi lopun epävarmasti, kai he ystäviä sitten olivat.
"No tuota, jospa nyt vain levättäisiin, jospa jalkasi parantuisi edes hieman. Minä vahdin yhä"
Susi sanoi ja haukotteli hiljaa. Sitä väsytti, mutta tämä halusi silti vahtia. Vilkku venytteli pienesti ja ravisteli päätään kärpästen pörrätessä siinä hetken. Ilma oli kostea, se haisikin siltä. Alfa laski päänsä hiekkapohjaiselle maalle ja tuhahti.

[slayer]

"Hmmh.. taidat olla oikeassa."
Scarlett mutisi ja venytteli hieman kunnes käpertyi uudestaan paikalleen. Lopulta se sulki silmänsä muttei nukahtanut. Lepuutteli vain silmiään ja jalkojaan uuvuttavan päivän aikaan saannoksesta. Narttu tunsi myös kivun jalassaan hellittävän ja huokaisi helpotuksesta kun kipua ei enää tuntunut.
"Kai me sitten ystäviä ollaan."
Se mutisi ja haukotteli väsyneenä silmät edelleen kiinni painautuneena ja narttu unelmoi seuraavan päivän mahdollisesta ateriasta.

[Lara]

Susi haukotteli inahtaen. Leuat aukesivat ja loksahtivat kiinni. Vilkku nousi ja käveli sateeseen. Aallokko läjähti kuuluvasti rantaan ja ylsi miltein suojalle asti. Sade rummutti vettä ja joka puolelta kuului loiskahduksia. Minchia oli korvat luimussa ja katsoi haikaillen merelle, sinne synkkään pimeyteen. Ponnistus, hiekkaa lensi taakse, ehkä jopa toisen naamalle, koloon. Alfa juoksi minkä pääsi märässä lainehtivassa maassa. Yltäessään sitten itse mereen ja veden syventyessä tuo juoksi loikkien (mahdollista kai x')) vedessä. Ilme oli aluksi ollut epävarma mutta nyt se oli muuttunut rohkeaksi ja jäykäksi. Minchia loikki vedessä hidastuen vähitellen. Korvat painuivat tiukasti niskaa vasten. Tuli syvää ja narttu ponnisti kovasti upoten pohjalle. Se oli tarkoitus. Kuplia nousi pintaan ja narttu jatkoi mahdollisimman kauan veden alla matkaansa. Tuo halusi kokeilla, oliko mahdollista että saarelta pääsisi pois mutta ikäänkuin jokin voima olisi tarttunu suteen, tuo nousi pintaan yskien ja yritti uida, kuin voima kenttä olisi ympärilläeikä päästänyt enää etenemään. Vilkku ei halunnut katsoa taakseen. Tämä oli taikaa, kukaan ei varmaan saisi päästä pois saarelta. Sitten Vilkku upposi, kuin kivi, narttu upposi pohjalle, voimat olivat ehtyneet ponnistelussa. Hiljalleen pohjavirta kuljetti Vilkkua joka ei pystynyt tekemään miltein mitään. Happi loppui. Nartun oli pakko avata suunsa, virtaus syöksyi suoraan nartun suuhun. Kaikki pimeni. Yön pimeässä aallokossa, pohjalta, tuo nousi pintaan. Oranssi ruumis, joka ei liikkunut. Se ajautui rannalle. Aallokko oli tyyntynyt. Oranssi keltainen ruumis, korvat luimussa niskassa, silmät tiukasti kiinni, suu auki. Vilkku makasi elottomana tyyntyvässä aallokkossa. Sade oli lakannut. Oliko tuo enää edes elossa? Pienet aallot vielä pyyhkivät nartun yli, ennenkuin aallokko tyyntyi kokonaan. Oli kulunut aikaa. Aurinko oli nousussa. Auringon säteet koskivat narttuun, lämmittivät tuon turkkia, joka oli kylmä ja märkä. Silmä raottui, Alfa oli elossa kyyneleitä. Liikkumaton ruumis, sen avautuneet silmät. Ensimmäinen reaktio oli kyyneleet.
'Miksi? Miksi kukaan ei voi päästä pois? Oliko tuossa voimakenttä? Vai eikö kukaan jaksaisi?'
Vilkku mietti, silmät lasittuivat katsomaan yhtä ainoaa pilveä. Siihen muodostui, Onni, Tinttu, Tuska sekä Mikael. Se oli vain harhaa. Vilkku näki harhoja. Mielikuvitusta. Kuva katosi mutta kyyneleet vierivät märkään hiekkaan auringon ensi säteissä kiillellen. Vilkku oli yhä samalla rannalla. Susi hengitti kirsun kautta ulos ja merivettä tuli sieltä kurluttaen. Yskäys ja vettä tuli myös suusta, kurkusta, keuhkoista. Ihmeellisesti oli Vilkku vielä säilynyt hengissä. Ei ollut hänen aikansa kuolla vielä.

[slayer]

#Apua miten pitkä juttu. Meinasin kuolla. xD No en.#

Scarlett venytteli raajojaan ja raotteli silmiään. Mieli teki nukkua vielä mutta silti se nousi ylös, ravisteli itsensä ja kurkisti ulos kolostaan. Se näki Vilkun makaavan rannalla ja jolkotteli sen luokse. Jalkaan ei enää sattunut, se oli kait jo vähän umpeutunut unien aikana.
"Vilkku, miksi sinä siinä olet?"
narttu kysyi ihmeissään ja aivasti pienesti. Sitten se haisteli raikasta sateen jälkeistä ilmaa ja tunsi auringon lämmön turkissaan.
"Ihanaa, aurinko paistaa."
Se sanoi ja katsoi taas Vilkkua.
"Onko sinulle käynyt jotain?"
se kysyi sitten ja istui Vilkun viereen katsoen Vilkkua silmiin.

[Lara]

#Kesti vähän kun ei inspannut ^^'#

Narttu makoili vain ja mietiskeli mutisten.
"Tuota, kunhan kävin uimassa"
Susi omisti miltein tälläisen ^^'- ilmeen.
"Niin joo, niin paistaa"
Vilkku myötäili ja hiljeni nopeasti viimeisen kysymyksen (kymysyksen) kuultuaan ja mietti vastausta.
"Ööö... Ei"
Minchia tokaisi nopeasti.

#Ei oikkeen inspaa#

[slayer]

#Ei haittaa. En oo itekää muistanu tääl käyä muutamaa päivää ku inspas tehä nii paljo sarjista. x)#

Scarlett kurtisti kulmiaan epäröivästi ja hymähti sitten.
"No jos ei ole mitään niin turha minun on kyselläkään."
Narttu sanoi hymyillen ja paranteli asentoaan Vilkun vieressä.
"vesi oli varmaan kylmää.."
Scarlett mutisi ja se tunsi kun maha murisi kovaan nälkään. Narttu nauroi kovaan ääneen peittääkseen vatsan murinan ja painoi päänsä nolostuneena alas.
"Joo, pitää varmaan kokeilla metsästys onnea uudestaan."
Se sanoi ja vilkaisi jalkaansa.
"Ja jalkanikaan ei ole enää kipeä."
Se sanoi hymyillen ja nousi ylös venytellen.
"Tuletko.. öö.. vaikka mukaan?"
Scarlett kysyi ja katsoi Vilkkua ystävällisin silmin.

#No ei mullakaan nyt kovin paljon inspaa. #

[Lara]

##

Narttu hymyili hieman.
"Niinhän se on"
Narttu vastasi molempiin lauseisiin yhdellä lauseella sekä pienen hymyn kera. Susi naurahti toisen vatsan murinalle ja nyökkäsi molempiin nousten heikosti ylös ja astellen haparoivasti veteen ja sieltä eteen päin.
"Tulehan. osaatko kalastaa?"
Vilkku kysyi.

[slayer]

Scarlett kurtisti kulmiaan muistellen viime kalastustaan ja nyökkäsi sitten kahlaten Vilkun mukana veteen, vilkuillen samalla näkyisikö kaloja.
"No onhan nyt siitä jo aikaa..."
Scarlett mutisi ja ravisteli sitten itsensä, kun vesi pyyhälsi jo sen kuonon yli.
"Prrfh... mutta enköhän minä osaa. Metsästyksen taidan paremmin."
narttu sanoi hymyillen sitten ja vilkuili veteen nähden kalan.
"Ooh! Katso kala!"
se sanoi ihastelen ja sukelsi sen perään. Kala pääsi kuitenkin karkuun ja narttu nousi pintaan nolostuneena.
"Joo ei minun juttuni tämä kalastus oikein kröhöm..."
se sanoi ja ravisteli ylimääräiset vedet itsestään.

[Lara]

"Jospa olisit hiljempaa ja yrittäisit rauhallisesti uudestaan?"
Vilkku neuvoi, tai itse asiassa kysyi. Susi itse ui pitemmälle ja pitemmällä ja lopulta pysähtyi keskittyen hetkellisesti tassujensa potkuihin pysyäkseen pinnalla. Alfa siirsi katsettaan ihan hiljaa ja rauhallisesti lähipiirissä veteen katsellen ja huomasi muutaman metrin kauempana kalan. Se tuli suoraan kohti, ja tietenkään se ei nähnyt eteen niin hyvin kuin esimerkiksi sivuille. Minchia rauhoittui, odotti ja sitten. Kun kala oli lähellä tuo sukelsi nopeaa vauhtia korvat luimussa kohti kalaa edestä ja nappasi tuota suoraan päästä ja päästi tuon hengestään puraisulla. Märkänä korvat luimussa ja kala suussa Vilkku nousi ylös.
"Näin, koita uudestaan"
Vilkku ikään kuin totesi mutta ikään kuin silti käski.

[slayer]

Scarlett katsoi Vilkun touhuja kiinnostuneena ja nyökkäsi sitten.
"Okei.. kokeilen uudestaan."
Se mutisi ja käveli sitten veteen, uiden sitten syvemmälle ja tutki lähipiiriinsä näkisikö kalan kalaa. Sitten lopulta pieni kala luikerteli sen jalkojen väliin ja narttu sukelsi sen perään napaten sen nopeasti suuhunsa. Se puristi leukansa niin kovaa yhteen että tuskin kala tunsi hengen lähtöään ollenkaan. Scarlett nousi pintaan ja käveli rannempaan kala suussaan.
"No nyt se onnistui."
Narttu sanoi ylpeänä ja ravisteli itseään.

[Lara]

Narttu nyökkäsi ja ravisteli rannalla itseään siirtyen pois auringosta, varjoon puun alle ja laskeutuen makuulleen jyrsimään kalaa jolta tuo repi ensimmäisenä pään irti. Vilkku jyysti kalaa pitkään saaden sen lopulta syötyä. Haukotus pääsi nartun huulilta.

#Lyhyt #

[slayer]

Scarlett käveli hehkuttavasti Vilkun vierelle, ehkä pari metriä kauemmas Vilkusta mutta varjoon ja alkoi jyrsiä omaa kalaansa.
"Hmm... hyvää."
Se mutisi ja repi kalaansa katsahtaen Vilkkuun.
"Väsyttääkö? Etkö ole nukkunut viime aikoina?"
Se kysyi ja ravisteli päätään. Korviin oli luultavasti mennyt hieman vettä.

#Eipä mittään. Ei multakaan kovin pitkiä juttuja tule ku oon just koulussa. Mut en kerkeäis varmaan muulloin kirjottelemaan kun pääsen tänäänki töistä kaheksalta. -_-'#

[Lara]

"Ei itse asiassa"
Narttu tokaisi huokaisten. Ja muisti sitten, että pitäisi varmaan oman reviirin alueet käydä tarkistamassa. Ettei kukaan lietsonut sotaa.
"Tuota, anteeksi, minun pitää mennä. Alfan hommat kutsuu"
Susi sanoi nyökkäsi heipaksi ja juoksi kauemmas pysähtyen.
"Nähdään taas"
Sitten alfa juoksi pois.

#Kiitos pelistä 8DD Oli todella kiva ~ Mutta poistun ^^#

[slayer]

#Nyyh. No kiitos sinullekin.#